toimitus

Vastauksia elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeessa (syksy 2020)

kirjoittaja

OSA I: 20 pisteen tehtävät  1. Sosiaaliset kuplat  Ihmiset ovat taipuvaisia etsimään ja puoltamaan omia ennakkokäsityksiään tukevaa informaatiota. Tällaista taipumusta on psykologisessa tutkimuksessa kutsuttu vahvistusharhaksi. Omana aikanamme vahvistusharhalle voi syntyä suotuisat olosuhteet esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, jonka on väitetty luovan samanmielisten kuplia.  1.1 Anna kaksi esimerkkiä siitä, miten sosiaalisessa kuplassa eläminen voi vinouttaa yksilön elämänkatsomusta.  Vahvistusharhaa … Lue lisää

Vastauksia elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeessa (kevät 2021)

kirjoittaja

OSA I: 20 pisteen tehtävät  3. Maassa maan tavalla  Sananlaskun mukaan on toimittava ”maassa maan tavalla”. Tällä tarkoitetaan sitä, että eri paikoissa on noudatettava niissä vallitsevia tapoja, normeja ja lakeja. Pohdi, millä perusteilla sananlaskua voi puolustaa ja kritisoida.  ”Maassa maan tavalla” -idiomista on tullut Suomessa populistisen oikeiston käyttämä iskulause, jolla yritetään rajoittaa erityisesti maahanmuuttajien ja … Lue lisää

Numeron kirjoittaja 3/21

kirjoittaja

Inkeri Aula, kulttuuriantropologi, Livonsaari Hugo Ball, kirjailija ja dramaturgi, 1886–1927 Rimma Erkko, FM, Tampere Elina Halttunen-Riikonen, FM, Tampere Pirkko Holmberg, suomentaja ja väitöskirjatutkija Edmund Husserl, filosofi, 1859–1938 Friedrich Hölderlin, runoilija, 1770–1843 Virpi Kaukio, tutkija, Suotrendi-tutkimushanke (Koneen Säätiö) Jussi Kivi, kuvataiteilija ja kirjoittaja, Helsinki Outi Korhonen, kansainvälisen oikeuden professori, Turun yliopisto Kaisa Kortekallio, tutkija, Hujansalo Ville … Lue lisää

Maa kompostista käsin

kirjoittaja

Kuvat: Ville Lähde. Lapsuuteni kesät kuluivat pitkälti maatöissä äitini lapsuudenkodin tiluksilla. Opettajaperheellä oli pitkät kesälomat, mikä mahdollisti kaupunkilaisille hämmentävän laajat viljelykset. Olimmekin omavaraisia perunoissa, juureksissa, sipuleissa, pavuissa ja monissa muissa vihanneksissa, ja kosolti satoa saatiin syötettyä sukulaisille ja muille läheisille. Mutta vuosien varrella veljesten siirtyessä aikuisuuteen laajat viljelykset vähenivät, ja osa pelloista muuttui hedelmätarhaksi, osa … Lue lisää

Pääkirjoitus 3/21

kirjoittaja

Yhtäällä alue on tulessa, tienoo hukkuu toisaalla. Yhtäällä hiili on ilmassa, toisaalla kamarassa. Kesällä 2021 raportoidaan, että Amazonin metsät ovat muuttuneet hiilinieluista päästölähteiksi. Tämä tuskin uutisoitu fakta olkoon tässä vain olosuhteiden metonymia. Elementaaliset voimat ovat vulkaanisia, kerääntyneitä, arvaamattomia. Niiden kanssa ei neuvotella, ja vain harvat voivat paeta niiden edeltä. Paikat eivät voi, eivät liioin elottomat. … Lue lisää

Kreikan alue Friedrich Hölderlinin Hyperionissa

kirjoittaja

Friedrich Hölderlinin Hyperion on kirjeromaani, jota on tavattu lukea sen päähenkilön kehityskertomuksena. Värikkäistä maisemakuvauksistaan tunnettu teos sijoittuu 1770-luvun Kreikkaan. Jos Hyperionia luetaan tilallisesti, millaisen kuvan se piirtää Kreikan alueesta? Lue lisää…

Utopian kolme työtä – Jälkikapitalismin maanpeitosta

kirjoittaja

Planetaarinen taloutemme on erottaen yhdistävä väkivaltainen kimppu. Utooppinen menetelmä paikantaa maailmanpalojen keskeltä toivoa toisenlaisista elämänmuodoista. Kun mahdollinen on ulosmitattu, on toivo elämiskelvosta elonkirjosta etsittävä mahdottomasta. Mutta mikä kaikki työstyy, kun utopiat laitetaan töihin? Mikä utopioissa työskentelee ikään kuin itsestään huolimatta, mutta myös itseään vastaan? Kenen leivissä utopia on? Lue lisää…

Minä maa – ehdotus ympäristöön sekoittuneesta olennosta luonnon tajuna

kirjoittaja

Löytyykö kansanperinteestä ja siihen niveltyneistä mielenmaisemista jokin erityinen kokemuksellinen yhteys maahan? Ekokatastrofin tuottaneesta yhteiskunnallisesta olemisen tavasta on vaikeaa löytää tajua siitä, kuinka elää tuhoamatta elämän edellytyksiä. On siis etsittävä toisia maailmassa olemisen tapoja. Tämä kirjoitus esittää, että Amazonian alkuperäiskansojen ontologioista kehrätty perspektivismin käsite voi toimia työkaluna myös meikäläisen loitsuperinteen ja ylipäätään myyttisen ajattelun avaamien rajamaiden … Lue lisää

Kriittisestä ajattelusta opintiellä ja julkisuudessa – tapauksena rokotekeskustelu

kirjoittaja

Kuvat: Kimmo Hokkanen/Sami Kero Kriittistä ajattelua julkisessa keskustelussa käsitellyt puheenvuoromme ilmestyi HS:n yliökirjoituksena perjantaina 4. kesäkuuta1. Tähdensimme kriittisyyttä tärkeänä tietoperustaisen arvioinnin ja harkinnan kansalaistaitona vastoin yleistä tapaa mieltää se yksinomaan kielteisyydeksi ja vastustukseksi. Valaisemme seuraavassa käsitteen ja ilmiön luonteeseen pureutuneen tekstin taustaa ja lisäämme siihen muutaman näkökohdan. Erityisesti kommentoimme rokotekeskustelua. Tietoomme kantautui jo lopputalvesta muuan erikoisen huolestuttava … Lue lisää

Anatomian professori Risto Santti (1942–2021) – pari sanaa vanhasta ystävästä

kirjoittaja

Turun kirjamessuilla 2003 meillä ei vielä ollut omaa kioskia. Kultti ry:n pilttuulla kaupattiin lehtemme numeroita ja vasta aloittaneen kirjasarjamme ensimmäisiä niteitä sekä jututettiin kaikkia paikalle osuneita. Yksi heistä rupatteli kanssani vähän pidempään, osoittautui eliörakenteiden tutkijaksi ja sai tietysti oitis käteensä radikaalivalistuksen varjoklassikon tuoreen (tietenkin Tapani Kilpeläisen tekemän) suomennoksen nimeltä Ihmiskone (L’homme machine, 1747; niin & … Lue lisää