toimitus
Jälkisanoja ideaalisuudesta
Kiitän Pekka Sauria kommunikatiivisen toiminnan hengessä kirjoitetusta vastauksesta niin & näin -lehdessä julkaistuun kolumniini Paras kolumni voittaa. Tulkitsen vastauksen tarkentavan Saurin näkemyksiä habermaslaisesta kommunikatiivisesta ideaalista peilaamalla niitä Chantal Mouffen kriittisiin näkemyksiin konsensushakuisuudesta. Sauri päätyy ajatukseen, että nämä eivät ehkä ole lopulta täysin toistensa vastakohtia. Hän korostaa kuitenkin habermaslaista ideaalia päämääränä, johon tulee pyrkiä ”kaikin voimin”, … Lue lisää
Losing My Religion 2.0
Tammikuisen MTV Uutisten kolumnin otsikoksi nostamani “Losing My Religion?” oli toki poleeminen, mutta se kiteytti tuolloiset tuntoni varsin tyhjentävästi1. Kolumnimuoto ei oikein sallinut pidempää aatehistoriallista omaelämäkertaa, joten jatkan teemasta tällä forumilla Sami Syrjämäen ystävällisestä kutsusta ja vastaan samalla hänen tekstiinsä ”Paras kolumni voittaa” (niin & näin 1/21). Habermasin kommunikatiivinen rationaalisuus parhaan argumentin periaatteineen ja deliberatiivisen … Lue lisää
Tietämättömyystuotannon tutkimisesta ja vastustamisesta
Covid-19 on antanut sysäyksen vilkkaaseen tieteelliseen julkaisemiseen kautta koko maailman. Tuoreen tutkimuksen mukaan viime vuoden lokakuun puoliväliin mennessä oli jo ilmestynyt lähes 170 000 pandemiaa käsittelevää tekstiä1. Samaan aikaan tiede on omistautunut ymmärtämään ja kohtamaan uutta uhkaa, joka leviää sosiaalisessa mediassa kiihtyvää vauhtia: disinformaatiota eli harhauttavasti vääristeltyä informaatiota. Kuva: Theo Rathsam Tällaisen epätiedon käsite on … Lue lisää
Pandemian kieltämisestä ja epätiedon tartuttamisesta
Koronapandemian aikana monitahoinen kieltämisen aate yleistyi Brasiliassa hälyttävän laajasti. Sen ilmenemismuotoja ovat muun muassa taudin vakavuuden vähättely, ehkäisytoimien vastustaminen, puutteellinen raportointi epidemiologisista löydöksistä, laistaminen kansanterveydellisten toimintaohjelmien hahmottelusta, kannustaminen tieteellistä perustaa vailla oleviin hoitoihin ja yritykset kiistää rokotusten luotettavuus. Tällainen negationismi korostaa epävarmuuksia, vaikuttaa ihmisten hakeutumiseen sairauden ennaltaehkäisyn piiriin, horjuttaa koko maan kykyä suoriutua pandemiasta ja … Lue lisää
Numeron kirjoittajat 2/21
Marke Ahonen, klassillisen filologian dosentti, Helsingin yliopisto Jouni Avelin, kustannustoimittaja, Turku Heidi Backström, kulttuurituottaja ja kirjoittaja, Helsinki Samuli Björninen, FT, kirjallisuustieteen ma. yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto Rimma Erkko, filosofian maisteri, Tampere Ursula K. Le Guin (1929–2018), yhdysvaltalainen kirjailija, Elina Halttunen-Riikonen, FM, Tampere Marja-Liisa Honkasalo, kulttuurin ja terveyden professori (ema.), Turun yliopisto, vieraileva tutkija, Taiteellisen tutkimuksen keskus, … Lue lisää
Näkymättömät kokemukset ja rakenteet – Kriittisiä näkökulmia terveyteen, sairauteen ja lääketieteeseen
”Rajat oppialojen välillä on otettava uuteen tarkasteluun, sillä pandemiaan vastaamisen mutkikkuus edellyttää monialaista tietoa ja tieteidenvälistä yhteistyötä. Samoin maiden rajojen täytyy antaa myöten, jotta solidaarisuus ja yhteistoiminta voivat toteutua. Edelleen rajat inhimillisen maailman ja ei-inhimillisten eläinten välillä on piirrettävä uudelleen niin, että ihmiskeskeisyys ja ihmisten ensisijaisuus hellittävät vähemmän ulossulkevien näkemysten tieltä.” Näin toteaa Brasilian terveysministeriön … Lue lisää
Pääkirjoitus 2/21
Suostumuksesta saivartelun vaarat Kuva: Tommi Kakko. Tämän päivän tasa-arvokeskusteluja kritisoidaan usein Yhdysvalloista sumeasti ja vailla suhteellisuudentajua vieraaseen ympäristöön laivatuksi tuontitavaraksi. Joskus paikallisnyanssit yllättävät: Ranska vaikutti pitkään olevan kulttuurina niin konservatiivinen, ettei #MeToo lyö läpi. Vasta hiljattain on alkanut varsinainen keskustelu seksuaalisesta väkivallasta – kärkenä #MeTooInceste. Gallian puhutuin kipupiste on lasten ja nuorten hyväksikäytön hiljaisen mahdollistamisen … Lue lisää
Eettisiä näkökulmia päihderiippuvuudesta toipumisen tutkimukseen ja sen vaikutuksiin
Vakavista päihdeongelmista kärsivät voivat joutua yhä haavoittuvaisempaan asemaan, jos palveluita koskevassa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa käytetään puutteellista tai heikkoa tutkimusnäyttöä. Filosofinen käsitteellinen analyysi voi auttaa hahmottamaan tutkimuksen ongelmakohtia – teoreettisista taustaoletuksista ja käsitteiden valinnoista alkaen. Esimerkiksi ’toipumisen’ ja ’retkahduksen’ käsitteiden kriittinen tarkastelu osoittaa, että riippuvuuksien tutkimuksessa ja hoidossa tarvitaan monipuolista ymmärrystä inhimillisestä toiminnasta. Tutkimusnäytön ohjaamilla päätöksillä hoitokäytännöistä on eettisiä seurauksia sekä yksilöille että yhteiskunnalle. Lue lisää…
Mihin hoitopäätökset perustuvat?
Lääketieteellinen tutkimus on edennyt nopeasti etenkin toisen maailmansodan jälkeen, ja hoitopäätösten taustalla on sekä perustutkimuksen että soveltavan tutkimuksen keksintöjä. Viime vuosikymmeninä hoitopäätöksiä on pyritty perustelemaan ensisijaisesti isoilla potilasjoukoilla tehtyjen satunnaistettujen tutkimusten tuloksilla, koska näistä saatua näyttöä pidetään yleisesti luotettavimpana. Näytön hierarkkisuus – eli sen luokittelu, kuinka vahvoja erilaiset tieteelliset todistusaineistot ovat – ei kuitenkaan ole yksiselitteinen asia, ja hoitopäätösten taustalla on … Lue lisää