Realismia aivotieteen ajassa – Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaani ja psykologisen realismin kirjallinen perinne

Kirjallisuushistoriassa uudelleen ja uudelleen artikuloituva romaanin tehtävä näyttää olevan koetun todellisuuden ja elämän pohjimmaisen problematiikan tavoittaminen. Siksi realismin todenkaltaisuus määritellään aina uudelleen suhteessa ihmiskäsityksen ja maailmankuvan muutoksiin. Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaani-romaanin (2012) realismi voidaankin liittää aivotieteen ajan ihmiskuvaan – erityisesti neurorealismiksi kutsuttuun ajatusmalliin, jonka mukaan kokemukset ovat todellisia vain, jos niille voidaan löytää aivokuvassa havaittavat korrelaatit. Lue … Lue lisää

Maailmaan ulottuva minuus

Mielenfilosofia on perinteisesti määritellyt mielen rajoittuvan pään sisälle – tarkemmin sanottuna aivoihin. Viime vuosikymmeninä suurta kiinnostusta herättäneet laajentuneen ja ruumiillisen mielen teoriat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet aivokeskeisen ajattelutavan. Niissä mieli pohjautuu aivotoiminnan lisäksi koko ruumiiseen ja vuorovaikutukseen ympäristön kanssa. Mielen ymmärtäminen kehollisena ja maailmaan kietoutuneena vaikuttaa myös minuuden tulkintaan. Jos kehollinen mieli laajenee, laajeneeko minuus mielen … Lue lisää

Filosofianopetus ja pedagoginen filosofia: Artikkelit

Tutkimuskokonaisuuteen ”Filosofianopetus ja pedagoginen filosofia – tutkimus filosofiasta oppiaineena ja kasvatuksena” (väitöskirja) kuuluvat: – Filosofianopetus ja pedagoginen filosofia – filosofia oppiaineena ja kasvatuksenaIlmestynyt erillisteoksena. Verkkosivu: netn.fi/kirjat/filosofianopetusISBN: 978-952-7189-15-3 (nid.); 978-952-7189-16-0 (sähkök.) – Filosofianopetus ja pedagoginen filosofia: ArtikkelitArtikkelit julkaistu uudelleen verkossa tässä kokoelmassa alla.ISBN: 978-952-7189-23-8 Tutkimuskokonaisuus käsittelee sekä filosofian aineenopetusta ja lukion oppiainetta että niin sanottua pedagogista … Lue lisää

”Hullu tuo Trump!”

  Miksi presidentin diagnosointi narsistiksi tai psykopaatiksi on heikkoa poliittista analyysia ja vielä heikompaa vaikuttamista?   Tammikuussa taloustieteen nobelisti Paul Krugman twiittasi: ”Ensimmäistä kertaa Yhdysvalloissa: presidentti, joka on valtaan noustessaan selvästi mieleltään sairas.”1 Krugman ei ollut suinkaan ensimmäinen presidentin hulluksi leimannut: Donald Trumpin mielenterveyden, tai pikemminkin sen puutteen, puinnista on tullut yhä suositumpaa hänen voitettuaan … Lue lisää

Kun Gödel amerikkalaistui – loogikko ja perustuslaki

Kurt Gödel (1925). Kuva: Wikimedia Commons Miamin yliopiston filosofian professori Risto Hilpinen käytti niin & näin –palstoilla (1/17) mainiosti erästä tieteenhistoriallista anekdoottia. Hän palasi legendaarisen loogikon Kurt Gödelin (1906–1978) tapaukseen, jonka käänteet olivat suomalaiskollegan mielestä ajattelemisen arvoisia hiljattain alkaneella presidentti Trumpin valtakaudella. Tarina Määrissä eli nykyisen Tšekin tasavallan alueella Brnossa syntyneen ja Itävallan kansalaiseksi 1929 tulleen matemaatikon … Lue lisää

Pääkirjoitus 1/17

Kuva: Antti Salminen Sosiologian suurnimen Zygmunt Baumanin (1925–2017) viimeiseksi kirjamittaiseksi puheenvuoroksi jäi postuumisti julkaistu Retrotopia (2017). Puolalais-brittiläisen emeritusprofessorin aikalaisluotauksessa ajan henkeä määrittävät tulevaisuudenuskon rapautuminen ja katseen kääntäminen menneisyyteen. Sen paremmin ihmiskunta kokonaisuutena kuin erilliset yhteiskunnatkaan eivät näe enää itseään tulevaisuutta muovaavana voimana: 1900-luvun alun futurististen utopioiden ja sodanjälkeisen hyvinvointivaltioprojektin jälkeen on siirrytty nostalgian aikakauteen. Bauman … Lue lisää

Logiikan ja reaalifilosofian suhteesta Hegelillä

G. W. F. Hegel (1770–1831) katsoi esittäneensä välttämättömän järjestelmän. Se ei olisi vain yksi monista kokonaisrakennelmista filosofian historian jatkumossa, vaan absoluuttinen systeemi. Logiikan ja reaalifilosofian suhde systeemissä on keskeisimpiä Hegelin filosofian herättämiä kysymyksiä. Hänen järjestelmänsä ensimmäisen osan eli logiikan ja toisen ja kolmannen osan muodostavan reaalifilosofian on määrä vastata toisiaan. Hänen tuotannossaan on kuitenkin aineksia … Lue lisää

Transsendentaalinen apperseptio ja puruṣa – Tietoisuuden metafysiikka Kantilla ja Patañjalin joogafilosofiassa

Ajattelijoita ja totuudenetsijöitä niin idässä kuin lännessäkin on kiehtonut havainto siitä, että on olemassa jotakin, mikä yhdistää kaikkea kokemusta ja tekee siitä juuri minun kokemustani. Miten kaiken kokemuksen subjektia on lähestytty Patañjalin joogafilosofiassa ja Immanuel Kantin transsendentaalisessa idealismissa?Lue lisää…