Tiedollinen luottamus – Voimmeko luottaa muilta saamaamme tietoon?

Niin sanotusta totuuden jälkeisestä ajasta puhuttaessa tarkoitetaan tiedollista kriisiä, jossa sekä asiantuntijuus että tieto ovat muuttuneet epävakaiksi ja kontingenteiksi. Elämämme monimutkaisessa yhteiskunnassa edellyttää kuitenkin välttämättä luottamusta muilta ihmisiltä saamaamme tietoon, koska emme voi henkilökohtaisesti saada ensi käden tietoa kuin pienestä osasta elämäämme vaikuttavista asioista. Mutta mihin tiedollinen luottamus voi perustua? Tätä kysymystä pohditaan luottamuksen filosofiassa. … Lue lisää

Pääkirjoitus 2/23

Tulevaisuudensuunnitelmista kysyttäessä olen jo pitkään vastannut: mieluiten katsoisin, kun puut kasvavat. Puiden kasvun katsominen on hidasta työtä. Se kestää vuosia tai vuosikymmeniä. Jos katsotaan vaikkapa mäntyjä tai tammia, vuosisatojakin. Sitä ei myöskään opi aivan äkkiä. Vähän olen jo katsellut mäntyjä ja koivuja, leppiä ja pihlajoita. Ja omenapuitakin, sakset kädessä: mihinköhän suuntaan tuo oksa aikoo kasvaa? … Lue lisää

Simo Knuuttila in memoriam

I Teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian emeritusprofessori Simo Knuuttila kuoli äkillisesti kesäkuun 17. päivänä 2022. Hän jätti jälkeensä valtavan aukon niin paikallisessa kuin maailmanlaajuisessakin tutkijayhteisössä. Kuten myös muut muistelijat ovat maininneet, Simon työskentelytapa oli ”yksin puurtamisen” rinnalla syvän yhteisöllinen1. Hän koulutti kokonaisen sukupolven tutkijoita, lehtoreita ja professoreita sekä toimijoita myös akateemisen työn ulkopuolisille aloille. Simon akateemiset … Lue lisää

Katse kohti pimeää

Meidän on pidettävä yllä pessimismin liekkiä: syvästi synkkinä aikoina, jolloin karkea optimismi on pahe, pessimismistä sukeutuu hyve. Joukko läntisiä filosofeja joutui 1600- ja 1700-luvuilla tukkanuottasille, paperilla ainakin, ikivanhasta pahuuden ongelmasta: miten jumala saattoi sallia pahuuden ja kärsimyksen olemassaolon maailmassa? Pierre Baylen, Nicolas Malebranchen ja Gottfried Wilhelm Leibnizin kaltaiset filosofit, joita seurasivat myöhemmin sellaiset kaanonin tukipilarit … Lue lisää

Mary Shelley kirjoitti maailmalle lopun, jonka se ansaitsi

Mary Shelley, Viimeinen ihminen (The Last Man, 1826). Suom. Antti Immonen. ntamo, Helsinki 2022. 639 s. Mary Shelley muistetaan goottilaisen romaanin ja nupullaan olleen tieteiskirjallisuuden lajityyppejä yhdistelleestä teoksesta Frankenstein, uusi Prometheus (1818/1973, suom. Paavo Lehtonen). Traagisen hirviötarinan ohella Shelley kirjoitti myös suurteoksen Viimeinen ihminen, joka käy keskustelua poliittisista aatteista, ihmissuhteiden merkityksestä, ja lopulta myös sivilisaation … Lue lisää

Numeron 1/23 kirjoittajat

Jaakko Belt, päätoimittaja, Jyväskylä, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Henri Bergson (1859–1941), ranskalainen filosofi Sofia Blanco Sequeiros, VTM, Helsinki Susanne Dahlgren, FT, dosentti, Tampereen yliopisto Yrjö Haila, emeritusprofessori, Tampereen yliopisto Danika Harju, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Ilpo Hirvonen, FM, väitöskirjatutkija ja elokuvakriitikko, Helsingin yliopisto, Tommi Kakko, FT, UEF Sarianna Kankkunen, FT, Helsingin yliopisto Anssi Korhonen, dosentti, vastuullinen tutkija, Helsingin … Lue lisää

Hoivaava solidaarisuus poliittisena voimana – Naiset Valko-Venäjän vallankumousliikkeessä

Valko-Venäjällä puhkesi loppukesästä 2020 laajoja mielenosoituksia sen jälkeen, kun maata vuodesta 1994 hallinnut Aljaksandr Lukašenka valittiin uudestaan presidentiksi ilmeisen epärehellisissä vaaleissa. Kansainvälinen huomio on sittemmin siirtynyt toisaalle erityisesti Venäjän aloittaman hyökkäyssodan takia. Suomessa lokakuussa 2022 vieraillut valkovenäläinen filosofi ja feministi Olga Shparaga tarjosi luennossaan mielenkiintoisen näkökulman Euroopan viimeisimpänä diktatuurina pidetyn maan vallankumouksellisen liikehdinnän tarkempiin käänteisiin … Lue lisää

Rakkaus, yhteiskunta ja omaisuus Hegelin ja Levinasin filosofiassa

Emmanuel Levinasin ja G. W. F. Hegelin ajattelun erot nousevat esille useammin kuin yhtäläisyydet. Levinasille Hegel edustaa länsimaisen filosofian perinnettä, jossa ei anneta lainkaan sijaa absoluuttiselle toiseudelle, eikä hänen määritelmänsä mukaan siten myöskään todelliselle etiikalle. Tästä perustavanlaatuisesta erosta huolimatta esitän seuraavassa, että kummatkin filosofit käsittelevät rakkauden ja yhteiskunnallisen elämän välistä suhdetta hyvin samankaltaisilla tavoilla. Rakkauden … Lue lisää

Pääkirjoitus 1/23

”Meille saarnataan, että ihmisluonto on juuriaan myöten turmeltunut, ihminen on syntynyt paholaisen lapseksi, hän on paha. Mitään tätä tyhmempää ei voisi keksiä.”       – Voltaire1 Lapsuuden kokemukselle on hankalaa tehdä oikeutta ilmiön omakohtaisuudesta huolimatta – tai juuri siksi. Lapsuutta lähestytään helposti aikuisen silmin, tai sen tarkastelu valjastetaan vaikkapa tietyn ihmiskuvan ajamisen välineeksi – … Lue lisää

Italian veljet populistisena radikaalioikeistopuolueena

Italiassa syyskuussa pidettyjen parlamenttivaalien lopputulos oli useasta syystä historiallinen. Ensimmäistä kertaa historiansa aikana Italialla on pääministerinä nainen, vaalit voittaneen Fratelli d’Italia -puolueen eli Italian veljien johtaja Giorgia Meloni, joka aloitti tehtävässään sunnuntaina 23.10. Lasikaton murtumisesta huolimatta naisten ja vähemmistöjen oikeuksien puolesta rummuttaneet ovat olleet huolissaan, sillä uusi hallitus on Italian oikeistolaisin ja arvokonservatiivisin sitten Benito … Lue lisää