Uncategorized

Saul Kripke in memoriam

kirjoittaja

Yksi nykyajan merkittävimmistä filosofeista, Saul Aaron Kripke, menehtyi 15. syyskuuta 2022. Kuolinsyyksi on ilmoitettu haimasyöpä. Kripke syntyi 13. marraskuuta 1940 New Yorkissa ja oli kuollessaan 81-vuotias. Kuva: Wikimedia Commons, Public Domain. Kripken perhetausta oli vahvasti juutalainen. Hänen isänsä Myer Samuel Kripke (1914–2014) opiskeli New Yorkin Amerikan juutalaisessa teologisessa Akatemiassa teologian maisteriksi ja tohtoriksi sekä maisteriksi … Lue lisää

Naisten johtama Iranin kansannousu antaa minulle toivoa

kirjoittaja

Rohkea kamppailu naisten oikeuksien puolesta Teheranissa ja laajemmin koko maassa antaa aihetta toiveikkuuteen. Se myös kutsuu toimintaan. Solidaarisuusmielenosoitus Melbournessa Kuva: Matt Hrkac. Wikimedia Commons, CC-BY 2.0. Kuningatar Elisabeth II:n kuoleman ja hänen hautajaistensa välisinä eriskummallisina päivinä huonot uutiset Iranista murtautuivat ohi kaikkialle ulottuvien valtiollisen suruajan rituaalien. Murheen verhon läpäisivät tiedot siitä, että nuori nainen oli … Lue lisää

Numeron 4/22 kirjoittajat

kirjoittaja

Paula Alanen, KT, apurahatutkija, DIG1t0-hanke,Tampereen yliopisto Jaakko Belt, päätoimittaja, Jyväskylä, tohtorikoulutettava,Tampereen yliopisto Ylva Gustafsson, post doc -tutkija, Åbo Akademi Elina Halttunen-Riikonen, FM,Tampere Ville-Matias Heikkilä, tietokonetaiteilija,Turku Pasi Heikkurinen, dosentti, yliopistonlehtori, Taloustieteen osasto, Helsingin yliopisto Ilpo Hirvonen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Maria Hämeen-Anttila, FT, Helsingin yliopisto Aino-Kaisa Koistinen, FT, tutkija ja runoilija,Tampere Tomi Kokkonen, FT, Helsingin yliopisto Noora-Helena … Lue lisää

Pääkirjoitus 4/22

kirjoittaja

Klassikoksi muodostuneessa puheessaan vuodelta 1994 järjestelmätutkija Donella Meadows kertoo vetämästään työpajasta, jossa maailman nälänhätiä tutkineet asiantuntijat kieltäytyivät luomasta visioita nälättömästä maailmasta. Pelkkä visioinnin ajatus nostatti näissä tieteentekijöissä monenlaista vastarintaa: paremman maailman kuvittelu nähtiin ajanhukkana, naiivina idealismina, jopa vaarallisena fantasiointina. Tärkeämpää pidettiin ratkaisujen kehittämistä, ”asiaan keskittymistä”. Kuva: Petteri Kivimäki. Keskustelun edetessä tieteentekijät alkoivat kuitenkin nostaa esiin … Lue lisää

Terveydenhuollon tunteellinen tehostaminen

kirjoittaja

1990-luvulla moni maa, Suomi mukaan lukien, oli syvässä taloudellisessa kriisissä. Suomen tilanteessa näkyi Neuvostoliiton romahdus ja siitä seurannut ulkomaankaupan hyytyminen. Samaan aikaan uudet kansainväliset johtamisteoriat, etenkin niin kutsuttu New Public Management -teoria (NPM), vaikuttivat voimakkaasti taloudellisen kriisin selittämiseen. NPM-teorian mukaan yksi laman syistä oli julkisen sektorin tehottomuus. Tämän seurauksena julkisessa terveydenhuollossa vähennettiin henkilöstöä, kiristettiin työaikoja … Lue lisää

”Suomesta joustavan oppimisen mallimaa” – Digivisio 2030 -hankkeen ja korkeakoulutuksen digitalisaation kriittinen analyysi

kirjoittaja

Tietoyhteiskunnan strategioita ja tietoyhteiskuntamalleja on laadittu Suomessa jo 1990-luvulta. Niissä informaatioteknologioita on pidetty koulutuksen ja jopa koko Suomen pelastuksena. Osana Juha Sipilän hallitusohjelmaa (2015–2019) Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti vuonna 2017 uuden korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön, Ehdotus Suomelle 100+. Sen yhtenä tuloksena perustettiin korkeakoulukentän kattava koulutuksen digitalisaatiohanke Digivisio 2030. Hankkeessa tavoitellaan kansallista digitaalista ”palvelualustaa”, joka tarjoaa … Lue lisää

Salaliittoteoriat. Katsaus salaliittokertomusten vetovoimaan ja ideologiseen hyväksikäyttöön

kirjoittaja
anti-new_world_order

Kuva: Wikimedia Commons. CC BY-SA 4.0 Toisinaan vaikuttaa siltä, että elämme salaliittoteorioiden kulta-aikaa. Salaliittoteoreettiset kertomukset ja niihin uskovat tai niitä levittävät ihmiset ovat olleet viime vuosina lukuisten huomiota herättäneiden lehtijuttujen ja dokumenttien aiheena. Suomessakin on ollut käynnissä useita aihepiirin tutkimushankkeita, ja kasvava joukko suomalaisia tutkijoita ja toimittajia on perehtynyt teemaan. Neljän aiheeseen keskittyneen suomenkielisen kirjan … Lue lisää

Harmaalla alueella – Autoetnografia kestävyysasiantuntijuuden teknologiasuhteesta

kirjoittaja

Elämäntapamme kiireellisesti tarvitsema kestävyysmurros tulee kyseenalaistamaan yhä useamman työn keinot ja päämäärät. Myös kestävyyttä edistävien asiantuntijoiden tulee pohtia, ovatko heidän käyttämänsä teknologiat osa ekokriisin ratkaisua vai ongelmaa. Vallitsevien teknologisten toimintatapojen kyseenalaistaminen on kuitenkin vaikeaa sekä ajattelussa että keskusteluissa mutta eritoten käytännössä. Tässä autoetnografiassa kartoitamme kestävyysasiantuntijuuden teknologiasuhdetta toimijuuden, käytännön ja maailmankuvan osa-alueilla. Hahmottelemme lisäksi kolme kestävyysasiantuntijuuden … Lue lisää

Pääkirjoitus 3/22

kirjoittaja

”Olen Tšernobylin todistaja… [K]ummasta minä todistan, menneisyydestä vai tulevaisuudesta? […] Mielestäni Tšernobyl on alkua uudelle historian kaudelle. Se on sekä tietoa että näkymä tulevaisuuteen. Aikaisemmat käsityksemme itsestämme ja maailmasta ovat ristiriidassa keskenään. […] Tšernobyl on ennen kaikkea aikaan liittyvä katastrofi.”1 Näin kirjoitti Nobel-voittaja Svetlana Aleksijevitš dokumenttiromaaninsa Tšernobylista nousee rukous (1997) laajennetun laitoksen esipuheessa kaksikymmentä vuotta … Lue lisää

Tutkijan avoimet arkistot ja niiden käyttö

kirjoittaja

Viime vuosien avoimen julkaisemisen kulttuuri on tuonut tutkijan ulottuville ilmiömäisen määrän tutkimusmateriaalia, erityisesti avoimia tutkimusartikkeleita. Siinä missä luonnontieteissä tätä uutta tutkimusmateriaalia on hyödynnetty systemaattisesti jo vuosia, ihmis- ja yhteiskuntatieteissä avointa materiaalia käytetään tutkimusjulkaisujen perusteella selkeästi vähemmän. Tässä kirjoituksessa pohdin syitä tähän eroon ja mietin ihmis- ja yhteiskuntatieteiden julkaisukulttuurin tulevaisuutta. Erityisesti ihmistieteissä luotetaan edelleen perinteiseen malliin, … Lue lisää