Kasvaminen ihmiseksi on kysymys, jonka jatkuvasti kohtaamme sekä lapsen että aikuisen kohdalla, sekä kasvatustyössä että omassa kasvussa1. Sitä tarkasteltaessa tarjoutuu lähtökohdaksi Pindaroksen lause: Tule siksi, mikä olet2 Lause ilmaisee kauniisti sen monisäikeisen problematiikan, joka sisältyy kasvuun ihmiseksi. (1) Kysymyksessä on tehtävä, johon kehotetaan. Ihminen ei ilman muuta ole ihminen. (2) Kysymyksessä on kasvu, tuleminen, muotoutuminen … Lue lisää
Filosofian olympialaisissa mitataan lukiolaisten kykyä laatia filosofinen essee annetun filosofisen lainauksen pohjalta. Suomi on voittanut kultaa neljästi ja muutenkin menestynyt kisoissa hyvin. Maamme edustajat käyvät läpi kolmen viikonlopun mittaisen valmennuksen, jossa opiskellaan tekstien tulkintaa, argumentointia sekä esseen rakennetta ja tyyliä. Koulutuksen sisältö antaa kuvan siitä, miten hyvä filosofinen essee rakentuu. Lue lisää…
Maija Aalto-Heinilä, dosentti, oikeusfilosofian yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto Jaakko Belt, päätoimittaja, Jyväskylä, tohtorikoulutettava, Tampereen yliopisto Jan Forsman, visiting scholar, post-doc-tutkija, University of Iowa Ilmari Hirvonen, FM, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Sirkku Ikonen, koulutuspäällikkö, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Raili Kauppi (1920–1995), filosofian professori ja apulaiskirjastonjohtaja Heidi Kurvinen, dosentti, FT, Turun yliopiston ihmistieteiden tutkijakollegium (TIAS) / kulttuurihistoria, Turun yliopisto Milka … Lue lisää
Gottfried Wilhelm Leibnizia (1646–1716) on usein kutsuttu universaalineroksi. Luonnehdinta on varsin osuva ottaen huomioon Leibnizin intressien laajuuden, hänen luovan panoksensa monille eri aloille ja metafyysis-kulttuurisen vision, joka kajasti kaikkien hänen hankkeidensa, niin teoreettisten kuin käytännöllistenkin, taustalla. Leibniz tunnetaan nykyään ennen kaikkea filosofina ja matemaatikkona, mutta ei juurikaan siitä, että hän toimi suuren osan elämästään kahden … Lue lisää
Keskenkasvuiset testaavat Frans de Waalin mukaan ”yhteisön sosiaalisia sääntöjä kiusaamalla vanhempiaan”. Ainakin liian pitkälle menevänä tai huonona hetkenä tällainen käyttäytyminen on omiaan herättämään ärsytetyissä suuttumusta. Suuttumuksen ilmaisut ja mahdolliset toimenpiteet saattavat puolestaan herättää ilkeilevissä syyllisyyden ja katumuksen ilmauksia. Milloin suuttumus on aiheellista? Kaiketi silloin, kun suuttumuksen kohteen katsotaan olevan vastuussa moraalisesti paheksuttavasta toiminnastaan tai käyttäytymisestään. … Lue lisää
Peter Strawsonin 60 vuotta sitten kirjoitettu essee ”Freedom and Resentment” on edelleen relevantti kiistoissa vapaan tahdon ja moraalisen vastuun luonteesta. Sen keskeinen ajatus determinismin epäolennaisuudesta normaaleille vastuussa pitämisen käytännöillemme ei ole lainkaan vanhentunut, vaikka esimerkiksi neurotieteet ovat kehittyneet huimasti sitten 1960-luvun. Mutta joissakin suhteissa Strawsonin esseen voi nähdä olevan aikansa vanki ja kaipaavan päivitystä. Etenkin … Lue lisää
Emily Thomasin teos Matkanteon mieli ilmestyi niin & näin -kirjasarjassa kesäkuussa. Tämä lienee ensimmäinen matkustamisen filosofiaa käsittelevä teos, vaikka filosofit ovat kautta aikain saaneet vaikutteita matkakertomuksista ja pohtineet suhdetta vieraisiin maihin ja kansoihin. Kirjan julkaisu suomeksi osui myös Covid-19-pandemian synnyttämien matkustusrajoitusten jälkeiseen aikaan – ainakin näillä näkymin. Matkustamisen osuutta pandemian levittäjänä ja turismin merkitystä ympäristöongelmien … Lue lisää
Joseph Raz (31.3.1939–2.5.2022) oli oikeusfilosofian, poliittisen filosofian ja käytännöllisen järjen tai normatiivisten perusteiden teorian merkittävimpiä ajattelijoita. Hän työskenteli valtaosan urastaan Oxfordin yliopiston Balliol Collegessa (1972–2009) ensin opettajana ja tutkijana ja sitten oikeusfilosofian professorina melko harvinaisessa henkilökohtaisesti luodussa virassa, ja sittemmin osa-aikaisena professorina Columbian yliopiston Law Schoolissa (2002–2019) sekä Lontoon King’s Collegessa (2011–2022). Raz (vuoteen 1963 … Lue lisää
Miesten muoti muuttuu hyvin hitaasti verrattuna naisten vaatetukseen, ja muutos ei ole sinänsä hyvä tai huono asia. Muotivaatteet ovat usein samantyyppisiä asuja, jotka muotitietoisimmat meistä ottavat omakseen. Erityisesti ne miehet, jotka eivät mielestään lainkaan seuraa muotia ovat muodin etunenässä yhtenä rintamana. Mutta on myös miehiä, jotka yrittävät horjuttaa muotivirtauksia joko muovaamalla uniformuistaan täydellisiä esimerkkejä aikalaismuodista … Lue lisää