Numeron 2/22 kirjoittajat

Anna-Mari Almila, jatkuvan oppimisen sosiologian yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto Sezgin Boynik, Dr Soc. Sci., tutkija ja julkaisija, Helsinki René Char, runoilija, 1907–1988 Sauli Havu, YTK, Tampereen yliopisto Minna Henriksson, kuvataiteilija, Helsinki Kaisa Häkkinen, suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto David Inglis, professori, sosiologia, Helsingin yliopisto Anna Jensen, väitöskirjatutkija, kuraattori, Aalto-yliopisto Tommi Kakko, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto Päivi Mehtonen, … Lue lisää

COVID-19:n biofilosofiaa ja -politiikkaa – Pandemian uudelleenarviointi Roberto Espositon immuniteettiparadigman valossa

Maailmaa tällä hetkellä otteessaan pitävä COVID-19-pandemia on kirvoittanut lukemattomia analyyseja niin biologisesta asemastaan kuin sosiaalipoliittisesta vaikutuksestaan. Lukuisia näkökulmia yhdistää niiden eroista huolimatta ajatus viruksen kielteisistä ja vahingollisista vaikutuksista, jotka häiritsevät merkittävästi jokapäiväistä elämää ja ovat johtaneet miljoonien ihmisten kuolemaan. Jos virus on pelkkä kukoistavan elämän vastakohta, mitä virkaa sillä on lahjan tutkimisessa? Viruksen tuhoisia elementtejä … Lue lisää

Vapaus, taide, utopia: kaksi anarkistista mallia

Eurooppalaisen avantgardetaiteen murros 1910–1920-luvuilla vaikutti myös anarkismin teoreetikkojen näkemyksiin taiteen ja luovuuden merkityksestä ”vapaassa” yhteisössä. Venäjältä maanpaossa toimineen Peter Kropotkinin ja itseään kropotkinilaisena anarkistina pitäneen englantisen Herbert Readin kirjallisuusfilosofioiden vertailu paljastaa kaksi täysin erilaista ideaa taiteen ja vapauden suhteista. Siinä missä Kropotkin yksilöi tarkasti, millaista on vapaan ihanneyhteisön arvoja edistävä kaunokirjallisuus, Read argumentoi, että taiteen … Lue lisää

Pääkirjoitus 2/22

Ukrainan sodan alkupäivinä 24.2. Putinin hovifilosofiksi väitetty Alexandr Dugin kirjoitti päivityksessään: ”Tämä ei ole sota Ukrainan kanssa. Tämä on konfrontaatio planetaarisena ilmiönä ymmärretyn globalismin kanssa. […] Venäjä on suljettu pois globalistisista verkostoista. Sillä ei ole enää vaihtoehtoa: joko se rakentaa oman maailmansa tai katoaa. […] Kuten aina, aloitamme kaikkein vaikeimmat ja vaarallisimmat prosessit. Olemme nyt … Lue lisää

Mitä Aleksandr Dugin tarkoittaa?

Puhuttaessa Ukrainan sotaan kärjistyneen Venäjän geopoliittisen ja ideologisen ajattelun filosofis-teoreettisista taustavoimista nousee toistuvasti esiin ”putinismin pääideologiksi” ja ”maailman vaarallisimmaksi filosofiksi” maalaillun Aleksandr Duginin nimi. Kuka Dugin on, millaista on hänen vaarallinen ajattelunsa ja mikä on sen yhteys suurvallan aggressioon ja hyökkäyssotaan? Seuraavassa luodaan tiivis yleiskatsaus Duginin ajattelun kahteen keskeisimpään ideologiseen elementtiin: geopoliittiseen Euraasia-ideologiaan ja Duginin … Lue lisää

Filosofien kannanottoja Ukrainan puolesta

Pian Venäjän 24. helmikuuta käynnistämän hyökkäyksen jälkeen ryhdyttiin verkkosivulle Philosophers for Ukraine [toim. huom. alkuperäinen verkkosivu ei enää käytössä, linkki päivitetään, kun kirjoitukset löytyvät pysyvämmin uudelta sivulta] eli Filosofit Ukrainan puolesta kokoamaan filosofien kannanottoja ja puheenvuoroja sodasta. Kampanja kutsuu filosofeja ilmaisemaan tukensa Ukrainalle ja ”ryhtymään rauhan ja oikeudenmukaisuuden lähettiläiksi”. Sivustolle on tähän mennessä kertynyt jo … Lue lisää

Leikin viemää – Fink, Winnicott ja leikin kokemuksellinen paikka

Minne leikki vie meidät? Fenomenologi Eugen Finkin (1905–1975) teoria leikistä nojaa käsitteelliseen erotteluun subjektiivisen kuvittelun ja ulkoisen havainnon välillä, ja hän jäsentää leikin maailman näiden alueiden yhdistelmänä. Psykoanalyytikko Donald Winnicott (1896–1971) puolestaan hahmottelee leikin kokemuksellisena alueena, joka edeltää tällaisen erottelun jäsentymistä. Teorioiden keskinäinen suhde on mielenkiintoinen: Finkin näkökulmasta Winnicott ohittaa keskeisen fenomenologisen erottelun, kun taas … Lue lisää

Musiikkikirjeitä Dresdenistä – Anna Ingman kriitikkona ja musiikkijournalistina 1800-luvun lopun Saksassa

Tietoisuus historiallisista säveltäjänaisista on kasvussa, ja musiikin sukupuolihistorian tutkimus on avannut kiinnostavia katsantokantoja koko musiikkialan historiaan. Millaiselta näyttää musiikkikritiikin menneisyys Suomessa naisnäkökulmasta? Tähän kysymykseen pureudutaan seuraavassa artikkelissa yhden merkittävän suomalaisen kriitikon, Anna Ingmanin (1851–1930) uran ja elämäntarinan myötä. Lue lisää…

Elokuvasodankäyntiä – Liikkuvan kuvan rintamalinjoja keväältä 2022

Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24.2.2022 länsimaat ovat asettaneet mittavia talouspakotteita Putinin sotakoneistoa vastaan. Kulttuurielämä ei ole tilanteesta irrallaan. Elokuvakulttuurissa ja -teollisuudessa näkyy mahdollisesti pitkäänkin sekä ukrainalaisen elokuvan nostaminen valokeilaan että venäläisiin tuotantoihin kohdistuvat boikotit ja yhteistyösuhteiden jäädyttäminen. Sota on niin tukinäytöksiä kuin merkitseviä poissaoloja hädin tuskin pandemiasta selvinneiden elokuvafestivaalien ohjelmakartoilla. Käänteet ovat nopeita ja ratkaisut poliittisia. … Lue lisää

Pääkirjoitus 1/22: Eilispäivän maailmassa tämän päivän eväin

Yläasteen historianopettajallani oli tapana kertoa lakonisia kaskuja. Eräs kasku käsitteli sitä, kuinka hän oli antanut oppilailleen tehtäväksi kirjoittaa kuvitteellisen kirjeen kotiin 30-vuotisen sodan rintamalta. ”Rakas kotiväki! Kurjaa, kun täällä sodassa täytyy olla vielä 30 vuotta…” oli yksi kirjeistä alkanut. Kuva: Tommi Kakko. Kaskun oppilas piruuttaan uhmaa mahdottomuutta nähdä tulevaisuuteen ja hahmottaa käynnissä olevalle kaaokselle jokin … Lue lisää