etusivulle

Habermasin jälkeen

kirjoittaja

Jürgen Habermasia voi kuvata monin tavoin: sodanjälkeisen Saksan moraalisena omanatuntona, viimeisenä suurena systemaattisena filosofina, Frankfurtin koulukunnan toisen sukupolven hallitsevana hahmona kuin myös ajattelijana, joka lopetti kyseisen ”koulukunnan”. Hänen vaikutuksensa arvioinnin tuollaisessa laajassa mittakaavassa jätän muille. Oma panokseni on rajatumpi: pohdiskelen Habermasin piiriin kuuluneen vasemmistolaisen pohjoisamerikkalaisen näkökulmasta, mitä opin häneltä ja mitkä opit oli etsittävä muualta. … Lue lisää

Kilpailu omantunnon kysymyksenä – Akateemisen kapitalismin viheliäisiä moraalikasvatusongelmia

kirjoittaja

Tässä kasvatusfilosofisessa tarkastelussa keskitymme ymmärtämään omatuntoa akateemisen kapitalismin kilpailukontekstissa. Väitämme, että kilpailulla on omaatuntoa heikentävää ja moraalista kovuutta tuottavaa vaikutusta. 2000-luvun yliopistoreformit ovat tuoneet kilpailun ja akateemisen kapitalismin suomalaisen yliopistomaailman ytimeen. Kilpailu ohjaa pyrkimään toisten yläpuolelle muuttaen siten kilpailijoiden moraalista ajattelua, tunteita ja toimintaa sekä keskinäisiä suhteita. Kilpailullisissa tilanteissa opimme pidättäytymään toisten auttamisesta, mistä tulee … Lue lisää

Kertomakirjallisuuden tarjoumat demokratian kuvittelulle

kirjoittaja

Digitaalisten alustojen ja ympäristöjen nykyisestä kaikkialle ulottuvasta läsnäolosta huolimatta painettujen kirjojen polttamista pidetään edelleen merkkinä paitsi sorrosta ja sensuurista, myös demokratian kuolemasta. Näkemys heijastaa laajempaa ajatusta kirjallisuuden ja etenkin lukemisen yhteiskunnallisesta merkityksestä: kuten Markus Leikolan tuore selvitys suomalaisesta kirja-alasta ja lukemisesta toteaa, luku- ja kirjoitustaito on keskeinen demokratiataito. Kertomakirjallisuuden lukemisella on tunnustetusti merkittävä rooli kyseisten … Lue lisää

Demokratian vastaisten ja sitä tukevien poliittisten liikkeiden emotionaalinen dynamiikka

kirjoittaja

Moraalinen suuttumus on aikamme tärkein poliittinen tunne. Mutta miksi se motivoi yhtäältä demokratiaa edistävää, yhteiskunnallisen osallisuuden ja vähemmistöjen oikeuksien vahvistamiseen määrätietoisesti tähtäävää poliittista toimintaa, kun se toisaalta liittyy uhriutuvaan ja toisten ryhmien oikeuksien rajoittamista vaativaan sekä väkivaltaisia keinoja tavoitteidensa ajamisessa usein suosivaan tai sympatisoivaan, demokratiaa rapauttavaan poliittiseen toimintaan? Ratkaisun tarjoaa emotionaalisten mekanismien teoria, joka selittää, … Lue lisää

Melankolian lähteellä

kirjoittaja

Aku Visala, Masennuksen filosofia. Gaudeamus, Helsinki 2026. 328 s. Jaakko Vuori, Melankolian Paluu. Tutkijaliitto, Helsinki 2025. 64 s. Aku Visalan Masennuksen filosofia ja Jaakko Vuoren Melankolian paluu ovat filosofisia tutkielmia masennuksesta tai melankoliasta. Siinä missä Visalan kirja on yleistajuinen perusteos, Vuoren teos taas on poleeminen kaunokirjallinen essee jälkimodernille ajalle tyypillisestä melankolian ilmenemismuodosta. Yhdessä teokset osoittavat, … Lue lisää

Pääkirjoitus 2/26

kirjoittaja

Aikalaisanalyyseissa toistuu diagnoosi tulevaisuuden synkkenemisestä. Omaan tulevaisuuteen saatetaan suhtautua myönteisemmin tai kielteisemmin, mutta harva katsoo maailman menevän parempaan suuntaan. Poliittisten ja taloudellisten uhkakuvien ohella tulevaisuudennäkymiä heikentää yhteiskuntiemme ekologisen perustan mureneminen: etenevä ympäristökriisi kaventaa ja sulkee mahdollisia polkuja, ja parhaatkin tulevaisuudet käyvät yhä huonommiksi. Asenteiden ja aineellisen maailman muutokset heijastelevat murrosta suhteessamme tulevaisuuteen. Tutkijat ovat sanallistaneet … Lue lisää

In memoriam: Veikko Rantala (1933–2026)

kirjoittaja

Tampereen yliopiston filosofian emeritusprofessori Veikko Rantala, joka tunnettiin lempinimellä ”Vexi”, kuoli 18. helmikuuta 2026. Hän oli syntynyt Lahdessa 5. marraskuuta 1933 ja oli kuollessaan 92-vuotias. Rantalan lapsuutta varjosti sota. Hän valmistui ylioppilaaksi Kajaanin yhteislyseosta vuonna 1952, jonka jälkeen hän opiskeli Helsingin yliopistossa matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Rantala valmistui filosofian maisteriksi matematiikka pääaineenaan vuonna 1958. Valmistuttuaan … Lue lisää

Taloudellisesta pakottamisesta, näännyttämisestä ja poliittisen toivon mahdollisuuksista – Jessica Whyten haastattelu

kirjoittaja

Lokakuun alussa Suomessa vieraillut australialainen filosofi Jessica Whyte on monipuolisella urallaan pureutunut kriittisesti useisiin polttaviin aiheisiin. Hänen tutkimuksensa on käsitellyt humanitarismia, militarismia, Australian turvapaikkapolitiikkaa, Israelin ja Palestiinan konfliktia sekä erilaisia uusliberaalin hallinnan muotoja. University of New South Walesin apulaisprofessori oli yksi Helsingin yliopistolla järjestetyn Crises Redux: Europe in a Global Context -konferenssin pääpuhujista. Poliittista filosofiaa, … Lue lisää