etusivulle

Detaljista vetäminen, ajatuskoe ja rinnakkainasettelu – Esseen kirjoittaminen tutkimuksellisena menetelmänä

kirjoittaja

Kirjallisuudenlajina essee on monimuotoinen, mutta yksi monista lajin edustajia yhdistävistä piirteistä on pyrkimys tutkia ja ymmärtää maailmaa kirjoittamalla. Tiedon tuottamisen näkökulmasta katsottuna esseen ominaislaatua voi pohtia vertaamalla sitä ihmistieteellisen tutkimusartikkelin prototyyppiin; lajeilla on sekä yhteisiä että erottavia piirteitä, joista ilmeisimmät koskevat menetelmällisiä, rakenteellisia ja tyylillisiä ratkaisuja. Esittelyssä kolme esseissä käytettävää ”tutkimusmenetelmää”: detaljista vetäminen, ajatuskoe ja … Lue lisää

Myötätuntoinen luonnonsuojelu – uusi uhka luonnon monimuotoisuudelle?

kirjoittaja

Ihmisten luontosuhteisiin on viime aikoina toivottu empatiaa ja myötätuntoa. Myös luonnonsuojeluun on ehdotettu uudenlaista, tunneperustaista moraalikehystä. ”Myötätuntoinen luonnonsuojelu” (compassionate conservation) vaatii, että eläimet kohdataan yksilöinä eikä niitä vahingoiteta edes suojelutoimissa. Monien suojelubiologien mukaan tutkimus ei kuitenkaan tue myötätuntoisen luonnonsuojelun ideoita – jotka eivät heidän mukaansa ole lopulta edes kovin myötätuntoisia. Lukuisat biologit pitävät myötätuntoista luonnonsuojelua … Lue lisää

Pääkirjoitus 1/26

kirjoittaja

Saksan liittokansleri Friedrich Merz avasi helmikuun puolivälin alla järjestetyn Münchenin turvallisuuskonferenssin puheenvuorolla, jonka aloitus tiivisti aikalaistunnot: ”[O]ikeuksiin ja sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys on tuhoutumassa. Pelkään, että on sanottava vielä suoremmin: niin epätäydellinen kuin tämä järjestys oli parhaimpinakaan aikoina, nyt sitä ei enää ole olemassa.” Tietä Merzin ulostulolle raivasi Kanadan pääministerin Mark Carneyn Maailman talousfoorumissa tammikuussa … Lue lisää

Marxilainen kritiikki, aristoteeliset käytännöt ja tomistinen perinne – Alasdair MacIntyre (1929–2025)

kirjoittaja

Alasdair MacIntyre kuoli 21. toukokuuta 96-vuotiaana. Viime vuosikymmeninä MacIntyrea luonnehdittiin usein ehkäpä aikamme vaikutusvaltaisimmaksi katoliseksi filosofiksi. Muistokirjoituksia hänestä julkaisivat niin Guardianin ja New York Timesin kaltaiset valtalehdet kuin lukuisa joukko eri kielisiä katolisia lehtiä ja muita toimijoita. Joitakin tämän muistokirjoituksen lukijoita saattaa yllättää ja ilahduttaakin tieto siitä, että edesmennyttä MacIntyrea muistivat laajoissa kirjoituksissaan myös monet … Lue lisää

Interview with Michael Devitt on philosophy of language, Saul Kripke, and naturalism

kirjoittaja

Michael Devitt (1938–) is an Australian-born philosopher whose long and still on-going career has made him known as a proponent of a realist, naturalist approach to the philosophy of language. In September 2025, he visited Tampere by an invitation of his long-lasting friend, Professor Panu Raatikainen. I had the honour of interviewing him in Panu’s … Lue lisää

Debattiteatterin kulisseissa

kirjoittaja

Yhdysvaltalaisen oikeistoaktivisti Charlie Kirkin syyskuinen salamurha synnytti salamannopeasti ympärilleen valtavan kansainvälisen mediaspektaakkelin. Kuten nykypäivän poliittisesti latautuneissa uutistapahtumissa yleensä, sosiaalinen media alkoi välittömästi ensiuutisten jälkeen täyttyä erilaisilla ristiriitaisilla huhuilla, teorioilla ja ”todistusaineistolla” tapahtumien kulusta, joita perinteinen uutismedia sitten uskollisesti välitti suurelle yleisölle. Lue lisää…

Ehdotus uudeksi kielitieteen alaksi: Kriittinen eläinlingvistiikka

kirjoittaja

Muunlajisten eläinten tappaminen sekä heihin kohdistuva väkivalta ja hyväksikäyttö ovat ennennäkemättömissä mittasuhteissa. Kieli on avainasemassa tämän tilanteen mahdollistamisessa. Muunlajisten eläinten asemaan kriittisesti suhtautuvaa kielentutkimusta on kuitenkin verraten vähän. Ehdotan ratkaisuksi ’kriittistä eläinlingvistiikkaa’, muunlajisten eläinten sorron ja syrjinnän lopettamiseen pyrkivää kielitieteen alaa. Lue lisää…

Pääkirjoitus 4/25 – Maailmojen monimuotoisuudesta

kirjoittaja

Humanistisessa perinteessä ajatellaan usein, että vain ihmisellä on maailma (Welt). Vain ihminen luo merkityksiä, vain ihmisellä on arvoja, vastuita ja velvollisuuksia sekä ”vapautta olla vapaa”. Muilla eläimillä saattaa olla kokemuksia ja tuntemuksia, erityisiä tapoja kokea ympäristö (Umwelt), mutta ei ”maailmaa” tässä merkityksessä. Mutta entä jos muillakin lajeilla on jonkinlaisia merkityksiä, arvoja, vastuita, omanlaisiaan maailmoja? Enemmän … Lue lisää

Aikalaisfilosofi demokratian, teknologioiden ja tietämättömyyden ytimissä – Haastattelussa Jaana Parviainen

kirjoittaja

Jaana Parviainen on filosofian dosentti ja tutkija Tampereen yliopistossa. Laajalle ulottuva uteliaisuus on johtanut hänet tutkimaan muun muassa tanssin fenomenologiaa, ruumiillisuutta työelämässä, kosketuksen monia eri muotoja, asiantuntijuutta ja asiantuntijatietoa sekä tietämättömyyttä ja demokratiaa. Parviaisen monitieteellisissä, yhteistyöhön nojaavissa hankkeissa myös tutkittavia on osallistettu tutkimuksen tekoon. Lisäksi hän on ollut mukana lanseeraamassa livetiede-esityksiä, joissa tieteellistä tietoa esitetään … Lue lisää