Uncategorized
Johdanto kolmeen Sodan ja rauhan oikeudesta -teoksen kirjaan
Monet ovat pyrkineet valottamaan selityksillään tai tekemään silmien säästämiseksi tiivistelmiä joko roomalaisesta tai oman kotimaansa siviilioikeudesta. Mutta sitä oikeutta, joka vallitsee useampien kansojen tai kansojen johtajien kesken – joka joko kumpuaa itse luonnosta tai on jumalallisten lakien määräämää tai tapojen ja hiljaisen sopimuksen nojalla käyttöön otettua – ovat kosketelleet vain hyvin harvat; yleispätevästi ja systemaattisesti … Lue lisää
Hugo Grotius – oikeudellistettu maailma
Hugo Grotiuksen (1583–1645) teosta De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan oikeudesta) pidettiin pitkään kansainvälisen oikeuden ensimmäisenä merkkiteoksena ja Grotiusta alan ”isänä”. Tämä – nyttemmin vanhentunut – näkökulma ei tehnyt oikeutta sen paremmin teokselle kuin tekijällekään. Grotius itse piti uskonnollisia kirjoituksiaan päätyönään. Sodan ja rauhan oikeudesta sisältää perusteellisen esityksen Grotiuksen luonnonoikeusajattelusta, jonka varhaisena edustajana hänet … Lue lisää
Numeron kirjoittaja 4/21
Marke Ahonen, dosentti, Helsingin yliopisto Sofia Blanco Sequeiros, filosofian väitöskirjatutkija ja kirjallisuuskriitikko, Helsingin yliopisto Elina Halttunen-Riikonen, FM, Tampere, Mikko Hoikka, OTT, Helsinki, Heikki Ikäheimo, Senior lecturer, UNSW Sydney Juhani Kenttä, vapaa kirjoittaja ja kääntäjä Atte Koskinen, HuK, runoilija, kirjallisuuskriitikko, Helsinki Petteri Kummala, FT, Arkkitehtuurimuseon tutkimus- ja tietopalvelupäällikkö Arto Laitinen, filosofian professori, Tampereen yliopisto John Lanchester, … Lue lisää
Paperi a priori
Taidegrafiikan alueella on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtunut huomattavia muutoksia, mikä on johtanut taiteenalan osittaiseen uudelleenmuotoutumiseen. Taideteoreetikko Rosalind Kraussin 1979 julkaistun ”Sculpture in the Expanded Field” -artikkelin innoittamana taidegrafiikan nykyiseen tilanteeseen on ryhdytty viittaamaan ilmaisulla ”painetun taiteen laajentunut kenttä”. Tämä kertoo pyrkimyksestä ottaa taidegrafiikan ajatteluun mukaan myös sen pitkään ajattelematta jäänyt teoreettinen perusta. Taidegrafiikka on … Lue lisää
Väline taideteoksena, taideteos välineenä – Viihteen ja taiteen välitiloja Martin Heideggerin tuotannon valossa
Esteettinen tutkimus on laajentanut perinteisiä intressejään, kuten taidefilosofiaa ja ympäristöestetiikkaa, kiinnostavilla näköaloilla ”arjen estetiikkaan”. Yhden sysäyksen uuteen tutkimukseen on antanut Martin Heideggerin (1889–1976) ajattelu. Jatkamme Heideggerista ponnistavaa suuntausta, mutta otamme askeleen taaksepäin taiteeseen ja tarkastelemme taiteen ja viihteen rajapintaa Heideggerin välineen (Zeug) käsitteen kautta. Tuomme tv-sarjoista, elokuvista ja nykyarkkitehtuurista poimituilla esimerkeillä esiin, miten Heideggerin tulkinta … Lue lisää
Pääkirjoitus 4/21: Tekstin elämä kommunikaatiossa
Kun kirjallinen tuotos on lopulta pantu kirjoihin ja kansiin ja lähetetty maailmalle, silloin se vasta alkaa elää ja saa varsinaisen merkityksensä, sanotaan. Tämä pitää varmasti paikkansa, mutta silti tällainen viisastelu on aina ollut raivostuttavaa. Nimittäin: miten niin? * Teoksessaan Kielitieteen ja fonetiikan termistöä (2. p., 1976) lingvistit Auli Hakulinen ja Jussi Ojanen eivät sano sanasta … Lue lisää
”Kaikkeen on ratkaisu” – Invisible Demons ja perityn tilanteen vangit
Kävin katsomassa Rahul Jainin dokumenttielokuvan Invisible Demons (2021) perinteikkäässä Tampereen Niagarassa, mutta yllättäen se on pyörinyt myös Finnkinon isompien teattereiden levityksessä. Ympäristökriisin ajankohtaisuuden rinnalla tärkein syy lienee kuitenkin se, että elokuvan tekemisessä on ollut merkittävässä roolissa suomalaisia: esimerkiksi toinen käsikirjoittaja ja yhteistuottaja oli Iikka Vehkalahti, ja musiikista vastasi Kimmo Pohjonen. Delhiin sijoittuvan intialais-saksalais-suomalaisen yhteistuotannon päästyä … Lue lisää
Lohkoketjuteknologian yhteiskunta. Osa III: Hajahuomioita uniikeista tokeneista
[ks. juttusarjan muut osat] Aluksi Lohkoketjuteknologian sovellukset ja palvelut ovat olleet olemassa jo kohta toistakymmentä vuotta. Bitcoin lanseerattiin 2008–2009, ja ”seuraava sukupolvi” saapui Ethereumin vanavedessä vuoden 2012 aikoihin. Tästä huolimatta lohkoketjut eivät ole lunastaneet juurikaan niitä odotuksia, joita teknologian siivittämä hype on tuottanut1. On tietysti totta, että näiden teknologioiden kehitys on tavallaan vasta alkuvaiheessa – … Lue lisää
Vastauksia elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeessa (syksy 2020)
OSA I: 20 pisteen tehtävät 1. Sosiaaliset kuplat Ihmiset ovat taipuvaisia etsimään ja puoltamaan omia ennakkokäsityksiään tukevaa informaatiota. Tällaista taipumusta on psykologisessa tutkimuksessa kutsuttu vahvistusharhaksi. Omana aikanamme vahvistusharhalle voi syntyä suotuisat olosuhteet esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, jonka on väitetty luovan samanmielisten kuplia. 1.1 Anna kaksi esimerkkiä siitä, miten sosiaalisessa kuplassa eläminen voi vinouttaa yksilön elämänkatsomusta. Vahvistusharhaa … Lue lisää