Näkymättömän näkemisestä – Mielikuvitus ja uneksijan aistit

Kuvittelu sisäisin silmin on sekä ajattelun että esoteerisen harjoituksen muoto. Toden ja kuvitelman välinen raja voi asettua toisin sen mukaan, mikä kulttuurinen käsitys mielikuvituksesta sitä ohjaa. Animistisissa tai esoteerisissa maailmankäsityksissä on täysin perusteltua ajatella, että mielikuvitusta ei ole: kaikki on havaintoa tai merkki jostakin. Synnynnäinen kyvyttömyys nähdä mielikuvia valvetilassa, afantasia, on johdattanut tämän artikkelin kirjoittajan … Lue lisää

Esoteria filosofian poissuljettuna toisena

Monitieteinen akateeminen esoterian tutkimus on nostanut esille viime vuosikymmenien aikana lukemattomia tieteen, taiteen ja politiikan historiaan liittyviä kehityskulkuja, joissa perinteisesti ”huuhaana” sivuutetuilla ilmiöillä on ollut usein paljon luultua merkittävämpi rooli. Vastaavaa tutkimusta on tehty filosofian piirissä toistaiseksi vain hyvin marginaalisesti. On tarkasteltava esoterian roolia myös filosofian historiassa, sillä esoteerisesta ajattelusta peräisin olevilla ideoilla on relevanssia … Lue lisää

Platonin filosofian esoteeriset tulkinnat modernin tutkimuksen piirissä

Platonin (427–347 eaa.) kokonaisena säilynyt tekstikorpus on yksi länsimaisen filosofian historian luetuimpia ja tulkituimpia. 1900-luvulla niin Manner-Euroopassa kuin Yhdysvalloissa kehittyi uusi tutkimuksellinen paradigma, joka perustui niin sanotun esoteerisen puolen tulkitsemiseen Platonin filosofiassa. Näiden tulkintojen lähtökohtina toimivat ennen kaikkea Platonin kirjoittamattomat filosofiset opit sekä niiden suhde kirjoitukseen keinona välittää filosofista ajattelua. Tarkoitukseni ei ole ottaa kantaa … Lue lisää