Teemat: Filosofia, uskonto ja elämänkatsomustieto koulussa

Opettaja ihmisiksi olemisesta

kirjoittaja

  Reilun vuoden aikana Opettaja-lehdessä on käyty sananvaihtoa uskonnolle sopivasta paikasta kouluissamme. Jokusen vastineen kirvoitti jo vuoden 2011 viimeinen numero. Pääkirjoituksessa Hannu Laaksola puolusti joulujuhlien kirkkokäyntejä osana suomalaista tapakulttuuria, ja tätä nykyä opetushallituksen johtokunnan puheenjohtajana toimiva Sari Sarkomaa (kok) lausui lehden haastattelussa kannatuksensa koulun tapahtumien uskonnollisille elementeille. Varsinaisen hälyn nostatti kuitenkin katsomusaineiden uudistuspaineisiin keskittynyt juttu ”Minne … Lue lisää

Opetuksen monet mallit ja suomalainen ratkaisu

kirjoittaja

Ks. Filosofia, uskonto ja elämänkatsomustieto koulussa -teemapaketin verkkosivu   Ingressi: Katsomus-, uskonnon- ja etiikanopetuksen muotoja on monenlaisia eri maissa. Usein pääratkaisuiksi kuvataan seuraavat kolme: kaikille yhteistä etiikkaa tai neutraalia uskontotietoa (tai molempia samassa oppiaineessa); oppilaiden taustan mukaan eriytettyä tunnustuksellista opetusta useille eri ryhmille; tai ei lainkaan erillistä uskonnonopetusta julkisessa koulussa. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Tarkemmin … Lue lisää

Filosofia, uskonto ja elämänkatsomustieto koulussa – Keskustelu katsomusaineista

kirjoittaja

Ks. Filosofia, uskonto ja elämänkatsomustieto koulussa -teemapaketin verkkosivu   Suomalaiseen koulusanastoon on 1990-luvun alkupuolelta kuulunut omalaatuinen nimike ”katsomusaineet”. Se yhdistää uskonnonopetuksen eri muotoja ja elämänkatsomustietoa. Alun perin termillä viitattiin lukion tuntijakotyöryhmän mietinnössä (1992) uskonnon ja elämänkatsomustiedon lisäksi kahteen tuolloin esitettyyn uuteen oppiaineeseen, filosofiaan ja etiikkaan. Eduskunta vahvisti lukion oppiaineluetteloon näistä vain filosofian, josta tuli vuoden 1993 … Lue lisää