Uskonnonopetuksen efekteistä

  Ingressi Perinteemme on sekoitusta kahdesta lähteestä, magiasta ja järjestä. Maaginen suhde luontoon on vahva, kuten voimme huomata pyrkimyksistämme luonnonmukaiseen, aitoon, palaamiseen, jossa ihmisen koti on yhä metsä tai savanni. Eurooppalainen sivistys on yli 2000 vuotta pyrkinyt järkiperäistämään elämisen olosuhteita; luonnontieteiden ja medisiinan kehitys on hieno esimerkki järjen voimasta. Maaginen ja järkiperäinen ovat yhtä vahvoja, … Lue lisää

Uskonto- ja katsomustieto kehitettävä uudeksi oppiaineeksi

  Ingressi Suomalaisesta katsomusopetusmallista on viime vuosina keskusteltu julkisuudessa laajasti. Viimeksi kiistaa on aktivoinut kesäkuussa 2012 annettu perusasteen tuntijakopäätös. Viime vuosikymmeniltä ei löydykään koulu-uudistusta, jonka yhteydessä koulun katsomusopetuksesta ei olisi kiistelty. On yllättävää, ettei siitä huolimatta vallitsevaa mallia ole juurikaan uudistettu, vaikka sen lähtökohdat ovat 1920-luvulta – aikakaudelta, jolloin muun muassa yhteiskunnan väestörakenne ja valtakirkon … Lue lisää

Oman uskonnon opetus on postliberaali ratkaisu

  Ingressi Uudet ajatukset saavat alkunsa rajapinnoilla, joissa erilaiset maailmat kohtaavat. Omalla akateemisella polullani merkittävimmät oivallukset syntyivät, kun systemaattinen teologia, uskontotiede ja kasvatustiede kohtasivat toisensa. Näin tapahtui vuosina 2004–2010, jolloin koulutin opettajia Helsingin yliopistossa. Siirryin opettajankoulutuksen maailmaan hindulais-kristillisen dialogin tutkimuksen parista, mikä vaati aiemmin opitun soveltamista uudessa kontekstissa. Prosessissa näkemyksekseni muodostui, että oman uskonnon opetuksen … Lue lisää

Katsomusopetuksen malli vähemmistö- ja historiapolitiikkana

  Ingessi Pohdin seuraavassa katsomusopetuksen mallia suomalaisen vähemmistö- ja historiapolitiikan näkökulmista. Tiedostan, että aihe kattaa vain pienen siivun katsomusopetuskeskustelun kokonaisuudesta. Muistuttakoon se kuitenkin, että katsomusopetuksen malli on väistämättä vähemmistöpoliittinen kannanotto, halusimme sitä tai emme.   Katsomusaineteemapaketin sivulle  

Siiloutumisesta toiseuden kohtaamiseen: irti ”oman uskonnon” opetuksesta

  Ingressi Suomalainen uskonnonopetus on kohtuullisen hyvällä tolalla, mutta siinä voidaan silti havaita ainakin kolme merkittävää ongelmaa: ’oman uskonnon’ epämääräinen käsite, uskonnonopetuksen ja moraalikasvatuksen suhde sekä uskonnonopetuksen teemojen kytkeytyminen koulun muiden oppiaineiden sisältöihin, muun muassa luonnontieteiden ja historian opetukseen. On vakavasti harkittava oman uskonnon opetuksesta luopumista ja kaikille peruskoulun oppilaille yhteisen etiikkaa, filosofiaa ja uskontotietoa … Lue lisää

Katsomusopetuksen kehittäminen

  Ingressi Keskustelu katsomusaineista on kuulunut asiaan 1960-luvulta lähtien aina yleissivistävää koulutusta uudistettaessa. Se on toistunut hyvin samantapaisin argumentein kuin 1920-luvulla, jolloin asia alun perin ratkaistiin. Samoissa poteroissa pysytteleminen kielii siitä, että uskonnon aseman muuttumista Suomessa 1900-luvulla ei ole vielä osattu sovittaa koulutodellisuuteen. Poteroista pääsemiseksi ehdotan uudenlaista tapaa jäsentää moraalikasvatus ja katsomusopetus koulussa.   Katsomusaineteemapaketin … Lue lisää

Uskonto, kulttuuri, elämänkatsomus, filosofia

  Ingressi Uskonnonopetuksen suomalainen käytäntö on perua evankelis-luterilaisen kirkon historiallisesta erityisasemasta. Kirkon aseman suojaaminen on yhä mallin säilymisen tärkein syy. Syy on ymmärrettävä, mutta se ei saa muodostaa ylittämätöntä estettä uudistuksille. Peruskouluun tulisi tuoda kaikille yhteistä uskonnon-, katsomus- ja etiikanopetusta sekä filosofista dialogia.   Katsomusaineteemapaketin sivulle  

Jälkisanat: koulureformien visioita ja näpertelyä

Peruskoulu on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka. Ainoana koko kansaa käytännössä yhdistävänä laitoksena se kokoaa ikäluokat valtakunnallisen oppimäärän äärelle yhdeksäksi tärkeäksi ja herkäksi vuodeksi. Julkisessa keskustelussa koulun painoarvo jää usein piiloon. Lapset ja nuoret on helppo unohtaa, sillä he eivät ole läsnä paikoissa, joissa päätökset tehdään.

Koulunuudistus: Filosofia, uskonto ja elämänkatsomustieto – Lisätietoa, verkkosivuja ja kirjallisuutta

takaisin teemapaketin pääsivulle   Verkkosivuja Perusopetuksen tuntijakouudistushttp://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/perusopetus/index.html Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistushttp://www.oph.fi/ops2016 Lukiokoulutuksen kehittäminenhttp://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankkeet/lukiokoulutus/index.html Nykyiset opetussuunnitelmathttp://www.oph.fi/koulutuksen_jarjestaminen/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/perusopetus   * Eurydice. Education Systems in Europe (European Comission)http://eacea.ec.europa.eu/education/eurydice/ Norjan opetussuunnitelma (englanniksi)http://www.udir.no/Stottemeny/English/Curriculum-in-English/_english/Curricula-in-English/ (Suora latauslinkki) Ruotsin opetussuunnitelmahttp://www.skolverket.se/publikationer?id=2575(Suora latauslinkki) Tanskan opetussuunnitelmahttp://www.uvm.dk/Service/Publikationer/Publikationer/Folkeskolen/2009/Faelles-Maal-2009-Kristendomskundskab(Suora latauslinkki) (Eri maiden oppiaineista ja opetussuunnitelmista on etsittävä ajantasainen ja tarkka tietoa kunkin maan koulutushallinnon tai opetusministeriön verkkosivuilta.) * Filosofian ja … Lue lisää

Filosofia, uskonto ja elämänkatsomustieto koulussa -teemapaketin verkkosivu

  Johdatus teemaan Tuukka Tomperi, Opetuksen monet mallit ja suomalainen ratkaisu Historiallinen kokoelma alkuperäistekstejä (Filosofia.fi-portaalissa) Kirjoittajina mm. Julius Ailio, Wilhelm Bolin, K. R. Brotherus, Zachris Castrén, Fredrik Elfving, Lauri Ingman, Väinö Jokinen, Rafael Karsten, S. E. Kristiansson, Rolf Lagerborg, Ernst Lampén, Oskari Mantere, Agathon Meurman, Hilja Pärssinen, Thiodolf Rein, G. G. Rosenqvist, Martti Ruuth, Waldemar Ruin, … Lue lisää