Asiasanat: politiikantutkimus
”Euroopan” ja ”lännen” kriisi Carl Schmittin ja Hannah Arendtin poliittisessa ajattelussa
Carl Schmittin (1888–1985) ja Hannah Arendtin (1906–1975) poliittinen ajattelu avaa ajankohtaisen näkökulman keskusteluun Euroopan ja lännen käsitteistä. Sekä Schmittin että Arendtin poliittisen teorian ytimessä on kertomus eurooppalaisen politiikkatradition synnystä ja sen kriisiytymisestä modernina aikakautena. He tarjoavat kaksi erilaista tapaa ymmärtää länsimaista historiaa, 1900-luvun poliittista maailmaa ja sen erilaisia kriisejä sekä kansainvälisen politiikan tulevaisuutta. Lue lisää…
Takapakkia maahanmuuttajavastaisuuden käsittelyssä
Saksalaisen Motor-Kritik-lehden kansi (no. 4, ii/1933). Kuva: Wikimedia Commons. Selvitin kevätkesällä 2017 käsitteen ’maahanmuuttokriittinen’ käyttöönottoa ja kymmenvuotisen historiansa käänteitä. Pidin harkitsemattomana ja viheliäisenä sen laajaa omaksumista näennäisneutraaliksi laatumääreeksi milloin millekin kannalle tai ryhmittymälle aina perussuomalaisista Soldiers of Odiniin. Tämä vikatikki sievistää ja somistaa vähintäänkin arveluttavia poliittisia hankkeita tai suoranaista rasismia, samalla kun se häpäisee kriittisen ajattelun … Lue lisää
Politiikkaa ilman yhteisön kahleita? – Strateginen managerialismi kulttuurisena ideaalityyppinä
Poliittisen filosofian vanhassa perinteessä valta ja sen käyttö kytkettiin tiettyyn poliittiseen yhteisöön, esimerkiksi antiikin polikseen tai moderniin suvereeniin valtioon. Politiikkatiede irrottautui 1900-luvun jälkipuoliskolla tiiviistä käytäntösuhteesta, usein hyvistä syistä. Viime vuosikymmeninä monet uudet asiantuntijadiskurssit systeemiteoriasta verkostoteorioihin ja New Public Managementiin ovat tulleet määrittelemään politiikkaa ja ”yhteisten asioiden” hallintaa. Perinteisempien tieteenalojen, kuten valtio-opin ja poliittisen filosofian, on katsottu menettäneen … Lue lisää
Arvojen kamppailu ja uusi maailmanjärjestys – Suomi vuoden 2015 jälkeen
Maailman nykyisten konfliktien synty ei ole parhaiten selitettävissä sivilisaatioiden keskinäisenä kamppailuna, kuten esimerkiksi länsimaiden ja islamilaisen maailman välisenä taisteluna. Niiden taustalla on pikemminkin erilaisten arvoprioriteettien välinen kamppailu tulevaisuudesta. Vaikka kulttuuriset tai kansalliset piirteet luovatkin merkittäviä ja näkyviä eroja, eivät ne välttämättä ilmennä tärkeimpiä arjen tasolla esiintyviä jakolinjoja. Perinteisistä erottelun tavoista poiketen rajalinjat erilaisten arvopainotusten välillä … Lue lisää
Pääkirjoitus 1/15
”Kansa hallitsee amerikkalaista politiikkaa kuin Jumala maailmankaikkeutta. Kansa on kaiken syy ja seuraus. Kaikki on siitä lähtöisin ja kaikki sulautuu siihen.”[fn]Alexis de Tocqueville, Demokratia Amerikassa (De la démocratie en Amérique, 1835/1840). Suom. Sami Jansson. Gaudeamus, Helsinki 2006, 103.[/fn] Yhdysvaltojen yhteiskunnallista todellisuutta matkoillaan ruotinut Alexis de Tocqueville (1805–1859) piti kansanvaltaa maan kohtalonkysymyksenä sekä hyvässä että pahassa. … Lue lisää