Kohti planetaarista tuntua – Feministis-posthumanistinen uudelleenkuvittelu ja etiikka ihmisen jälkeen

Niin kutsuttu antroposeeni eli ihmisten valtakausi on aiheuttanut lukemattomia globaaleja ongelmia ja kriisejä, jotka ovat herättäneet kysymyksen ihmisten kyvystä elää eettisesti muiden lajien ja ympäristönsä kanssa. Esitämme, että feministisellä ja posthumanistisella teorialla on annettavaa taidetta ja tiedettä yhdistäville keskusteluille, joissa kuvitellaan toisenlaisia, ei-inhimillisiin toisiin eettisesti suhtautuvia todellisuuksia. Havainnollistamme tällaista uudelleenkuvittelua valikoimalla suomenkielistä nykyrunoutta, jossa rakennetaan … Lue lisää

Kasvit, kaikki heidän viisautensa

”En myy enää puita. Ne ovat olentoja. Eivät orjia tai kansalaisia byrokraatin edessä.”– Paavo Haavikko Kasvit havaitsevat, muistavat ja oppivat. Lisäksi niiden katsotaan kykenevän kommunikaatioon, määrätietoiseen toimintaan ja ongelmanratkaisuun. Kasvitieteilijät tutkivat, mitä kasvien kyvyt ovat. Filosofit pohtivat, kuinka näistä kyvyistä tulisi puhua. Innokkaimmat ajattelijat puhuvat ”kasvikäänteestä”, jossa inhimillinen ajattelu laitetaan uusiksi. Kalle Hamm, School of … Lue lisää

Humanismin jälkeensä jättämät ihmiset, eläimet ja objektit

Posthumanismi. Toim. Karoliina Lummaa & Lea Rojola. Eetos, Turku 2014. 337 s. Jos humanismin eteen lisää sanan post, onko siirrytty aikaan humanismin jälkeen? Haluavatko posthumanistit eroon humanismista? Vai toteavatko he viileästi ihmisyyden ja ihmiskeskeisen ajattelun tulleen tiensä päähän? Jos luulitte, että postmodernismin jälkeen kaikki on nähty, luulitte väärin. Posthumanismi-nimeä kantavan kirjoituskokoelman toimittajat Karoliina Lummaa ja … Lue lisää