Tarkkaavaisuus ja havaitseminen aivokuvantamisen näkökulmasta

Tarkkaavaisuus vaikuttaa voimakkaasti siihen, miten havaitsemme ympäristömme ja mitä siinä havaitsemme, kuten sekä arkikokemuksemme että monet psykologiset tutkimukset osoittavat. Tarkkaavaisuuteen liittyviä kognitiivisia osatoimintoja on kuitenkin vaikea jäljittää arkielämän tilanteissa, eikä se ole helppoa laboratoriokokeissakaan, joissa mitataan esimerkiksi koehenkilöiden suoriutumisen nopeutta tai tarkkuutta heille annetuissa tarkkaavaisuutta vaativissa havaintotehtävissä. Tarkkaavaisuuden vaikutusten eristäminen muiden muuttujien vaikutuksista on usein … Lue lisää

Hur kan vetenskaplig forskning kring empati förklara empatins roll i vården?

Under de senaste tjugo åren har det skett en märkbar ökning i rådgivande litteratur inom olika sociala yrken angående metoder för att bli mer ”emotionellt intelligent” och att lära sig att ”lyssna empatiskt”. Detta avspeglar en ökad medvetenhet om vikten av att bemöta patienter, elever och kunder på ett omtänksamt sätt. Särskilt inom hälsovården betonas … Lue lisää

Psykologia tieteenalana ja asiakastyönä

Vesa Talvitie, Arkipsykologiasta aivotutkimukseen – kysymyksiä psykologian filosofiasta. Basam Books, Helsinki 2015. 225 s. Psykologian identiteetti tieteenalana ja hoitotyönä on jännitteinen. Akateemisissa yhteyksissä psykologia pyrkii usein erottautumaan ihmistieteistä tutkimusalaksi, joka on lähellä luonnontieteitä kvantitatiivisine menetelmineen. Neurotieteen rooli on viime vuosikymmeninä kasvanut merkittävästi, ja parhailla julkaisufoorumeilla tutkimustuloksia on lähes välttämätöntä tukea aivotason evidenssillä. Toisaalta, kuten Vesa … Lue lisää