Ajattelua veden kanssa

Kuvat: Hertta Kiiski, kokonaisuudesta Alkuliemi, 2021. Näyttely esillä Turun taidemuseossa 23.5.2021 saakka. Hydrofeminismin käsite on noussut pinnalle viime vuosina posthumanistisissa keskusteluissa niin tieteenteorian kuin taiteenkin kentillä. Käsitettä alkoi alun perin käyttää feministifilosofi Astrida Neimanis, jonka työskentely limittyy feministisen ja queerteorian sekä posthumanistisen fenomenologian alueille. Keskellä ekologisen kriisin aikakautta hydrofeministinen ajattelu auttaa syrjäyttämään binäärisiä käsityksiä kehoista ja sijoittamaan ihmisen uudelleen … Lue lisää

Sukupuolen ja seksuaalisuuden lääketieteellisiä tulkintoja – Queer-bioetiikka ja haavoittuvuuden kerrokset historiallisissa psykiatrisissa potilaskertomuksissa

Miten lääkärit suhtautuivat sukupuolen moninaisuuteen 1950–1960-luvun Helsingissä? Queer-bioetiikkaa ja historiantutkimusta yhdistävä analyysi osoittaa, että menneisyydestä välittyy yhtäältä erilaisia hetero- ja cis-normatiivisuuteen pohjaavia ja aikaansa sidottuja arvotuksia, mutta toisaalta myös queer-toimijuutta mahdollistavia ja eettisesti kestäviä toimintatapoja. Lue lisää…

Aavesärkyä kertomuksen rakenteissa. Kerronnalliset ja sukupuoliset rajanylitykset Taneli Viljasen teoksessa Kaikki tilat ovat täynnä aaveita

Taneli Viljasen romaani kutsuu tarkastelemaan itseään tekstitilana, jossa äänet kaikuvat. Teos hyödyntää tekstuaalisia strategioita, jotka tekevät ääniä yksilöivän paikantamisen ja kokemuksellisuuteen perustuvat tulkinnat lähes mahdottomiksi. Kertomuksen kehyksiin sekä aikaan, tilaan ja kausaalisuuteen liittyvät antimimeettiset ratkaisut toimivat siinä myös queeristi, rikkoen oletuksia sukupuolen luonnollisuudesta, pysyvyydestä ja helposta tulkittavuudesta. Lue lisää…

Miesten kanssa kulkevat miehet. Junapummikuvaukset, 1910-luku ja queer

Matti Herneshuhdan romaani Trämppejä (1911) osallistuu sekä yhdysvaltalaisen junapummien eli hobojen kuvaston luomiseen että itsenäisyyttä edeltäneen ajan suomalaisuuden pohdintaan. Hobon hahmo nähdään usein vastarintana porvarilliselle yhteiskunnalle, mutta junapummit liikkuivat myös heteroseksuaalisesti määrittyneen kansallisuuden katvealueilla. Alakulttuurin yksi määrittävä piirre oli miesten välisen seksin hyväksyminen, joskin rajatussa muodossa. Trämppejä-teoksen päähenkilöt Vennu ja Leo poikkeavat niin näistä vahvan … Lue lisää