Aistimukset ja interaktionismi – Mielen ja ruumiin vuorovaikutus Descartesin ontologiassa

Kuten John Cottingham on huomauttanut, Descartesin filosofiaa leimaa halu ”luokitella kaikki inhimilliset määreemme joko ajattelun tai ulotteisuuden modifikaatioiksi”. Toisaalta Descartesin keskeisen väitteen mukaan ”aistikokemuksemme ei yksiselitteisesti kuulu kumpaankaan luokkaan”. Näkemysten välillä on voimakas jännite: aistimukset edellyttävät mielen ja ulotteisen ruumiin välistä vuorovaikutusta, joka taas vaikuttaa tiukan dualismin näkökulmasta käsittämättömältä. Bernard Williamsin mukaan tätä voidaan pitää ”kartesiolaisen … Lue lisää

Hur kan vetenskaplig forskning kring empati förklara empatins roll i vården?

Under de senaste tjugo åren har det skett en märkbar ökning i rådgivande litteratur inom olika sociala yrken angående metoder för att bli mer ”emotionellt intelligent” och att lära sig att ”lyssna empatiskt”. Detta avspeglar en ökad medvetenhet om vikten av att bemöta patienter, elever och kunder på ett omtänksamt sätt. Särskilt inom hälsovården betonas … Lue lisää

Sanaton ääni ruumiillisena kohtaamisena – Huomioita sensibiliteetistä ja virittäytymisen kyvystä

Istuin silmät suljettuina pienessä huoneessa psykiatrisen osaston perällä HYKS Psykiatriakeskuksessa ja päästelin ulos, tai houkuttelin esiin, matalaa, hidasta säveltä. Paikalla oli yksitoista ihmistä mukaan lukien yksi hoitaja ja äänisuunnittelijani Thomas Svedström, joka äänitti tilanteen. Lue lisää…

From the Embodied Mind to Incorporated Objects – Interview with Giovanna Colombetti

Enactivism understands the mind as a result of interaction between a living organism and its environment. Human cognition and emotions are also based on an active relationship with the world and its objects. Philosopher of cognitive sciences, Professor Giovanna Colombetti, illustrates that clothes can become a part of the lived body, and a musician and … Lue lisää

Maailmaan ulottuva minuus

Mielenfilosofia on perinteisesti määritellyt mielen rajoittuvan pään sisälle – tarkemmin sanottuna aivoihin. Viime vuosikymmeninä suurta kiinnostusta herättäneet laajentuneen ja ruumiillisen mielen teoriat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet aivokeskeisen ajattelutavan. Niissä mieli pohjautuu aivotoiminnan lisäksi koko ruumiiseen ja vuorovaikutukseen ympäristön kanssa. Mielen ymmärtäminen kehollisena ja maailmaan kietoutuneena vaikuttaa myös minuuden tulkintaan. Jos kehollinen mieli laajenee, laajeneeko minuus mielen … Lue lisää