admin

Mikä nykyfilosofiassa on vialla?

kirjoittaja

Ingressi: Läntinen filosofia jakautuu kolmeen osaan: analyyttiseen filosofiaan, mannermaiseen filosofiaan ja filosofianhistoriaan. Eikä niistä yksikään ole hyvällä tolalla. Analyyttinen filosofia suhtautuu epäilevästi filosofian tieteellisyyteen, eikä se siksi välitä tosimaailmasta. Mannermainen filosofointi ei koskaan ole kunnollisen teoreettista, ja se räätälöidään jo ennakolta sopimaan erinäisiin poliittisiin ja eettisiin johtopäätöksiin. Filosofianhistoriaa tutkitaan lähinnä alueellisista lähtökohdista: tutkimuskohde määräytyy sen … Lue lisää

Historiattomuus ja heitettyys

kirjoittaja

Roy Anderssonin hitaasti valmistuviin ja yhä laajalti arvostettuihin elokuviin ollaan moniaalla kyllästymässä. Useiden mielestä hän on tarjonnut jo liikaa yhtä ja samaa. Anderssonin estetiikassa onkin uskaliaan vähälukuinen pääpiirteistö. Lisäksi hänen töittensä kiehtovuutta verottavat niitä ympäröivien nykyisten kuvavirtojen luonne ja käyttötavat: anderssonilaisuus ei näytä enää pystyvän samalla lailla häiritsemään uinuvaa ja vahvistamaan virkkua aikalaiskokemusta kuin vielä … Lue lisää

Humanismin jälkeensä jättämät ihmiset, eläimet ja objektit

kirjoittaja

Posthumanismi. Toim. Karoliina Lummaa & Lea Rojola. Eetos, Turku 2014. 337 s. Jos humanismin eteen lisää sanan post, onko siirrytty aikaan humanismin jälkeen? Haluavatko posthumanistit eroon humanismista? Vai toteavatko he viileästi ihmisyyden ja ihmiskeskeisen ajattelun tulleen tiensä päähän? Jos luulitte, että postmodernismin jälkeen kaikki on nähty, luulitte väärin. Posthumanismi-nimeä kantavan kirjoituskokoelman toimittajat Karoliina Lummaa ja … Lue lisää

Pääkirjoitus 2/15

kirjoittaja

Hyvinvointivaltion käsitehistoria on yhdistelmä sisäistä kritiikkiä, ulkoisia pakkoja ja kansallista menestyskertomusta. Aihetta tutkineen Pauli Kettusen mukaan ”hyvinvointivaltio” rantautui terminä kotimaiseen julkiseen keskusteluun, puolueohjelmiin ja uudissanalistoihin 1950-luvun alkupuolella. Sitä käytettiin kuitenkin alkuun verrattain harvoin ja usein kielteisessä sävyssä. Havainnollisen esimerkin tarjoaa hyvinvointivaltion käsikirjaksi kohonnut Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka (1961). Yksityiskohtainen sosiaalipolitiikan ohjelmaluonnos ja puolustuspuheenvuoro alkaa kertauksella … Lue lisää

Luomakunnan herra vai luotujen palvelija? – Eläinten ja ihmisten suhde kristillisessä eläinetiikassa

kirjoittaja

Yleinen käsitys eläinten paikasta kristinuskossa kuuluu, että ihminen on luomakunnan herra, jolle on annettu eläimet ja muu luonto käyttöön omien mielihalujensa mukaan. Koko muuta maailmaa, eläimiä, kasveja ja elotonta luontoa pidetään helposti taustanäyttämönä Jumalan toteuttamalle pelastuskertomukselle, jonka keskiössä on ihminen ja hänen uskonnollinen kehityksensä. Kristinuskoon mahtuu kuitenkin myös vaihtoehtoisia näkemyksiä, joissa kysymys eläinetiikasta otetaan vakavasti. … Lue lisää

Meidän poikamme meressä – Billy Aalto 100 vuotta

kirjoittaja

”Kysyit Aallosta ja Schuylerista. Siinäpä tarina. He ovat eronneet, ja mitä dramaattisimpaan malliin. Jimmyn mukaan Aalto on hullu, on ollut hullu jo jonkin aikaa, mikä ei haitannut häntä rahtuakaan, ennen kuin eräänä yönä pari kuukautta sitten Aalto yritti tappaa hänet. Yksityisissä epäluuloisuuksissani uumoilen tästä olevan paljonkin sanomista puolin ja toisin. Jimmy on yhä täällä: hänellä … Lue lisää

Nautoja ja koiria – toislajisia vai toissijaisia elä(i)miä?

kirjoittaja

Valion uudessa luomumaitoa markkinoivassa mainoksessa lukee: ”Lehmiltä, jotka tekevät mitä tykkäävät”. Tekstin vieressä on kuva lehmästä, joka näyttää kieltä. Mainoskampanjan retoriikka ei pyri ainoastaan tuottamaan vaikutelmaa, että luomulehmät olisivat vapaaehtoisesti – kapinallisen omapäisesti – valinneet asemansa tuotantoeläiminä, vaan se myös suostuttelee ajattelemaan, että kyseiset eläimet jopa nauttisivat siitä. Vastakohtana mainoksen leikittelevälle sävylle sen piilotavoite on … Lue lisää

Serres, objektit ja maailmaobjektit

kirjoittaja

Vuonna 1974 julkaisemassaan esseessä ”Trahison: la thanatocratie” Michel Serres tarkastelee kuoleman vallalla hallitsemista. Synkän tekstin kohteena on tietämisen ja tieteen asema sotateollisuuden palveluksessa. Tarkastellessaan ydinaseiden uhkaa Serres luo kirjoituksessaan uuden käsitteen, ’maailmaobjektin'. Esimerkkeinä maailmaobjekteista hän mainitsee ballistiset ohjukset, kiintosatelliitit ja ydinjätteen. Tämä käsite on pysynyt Serresin tuotannossa esillä jo neljäkymmentä vuotta. Viime vuonna ilmestyneessä haastattelukirjassa … Lue lisää

Brontosauruksen yö

kirjoittaja

Huhtikuun alussa monet dinosaurustuntijat hieraisivat silmiään. Elokuvista, leluista ja postimerkeistä tutun pitkäkaulaisen Brontosauruksen kerrottiin palanneen tieteen kentille. Tämä oli yllätys yhtä lailla niille, jotka tiesivät Brontosauruksen epävirallisesta statuksesta, kuin niille, jotka eivät edes tienneet jättiläisen olleen poissa. Mitä Brontosaurukselle tapahtui? Ymmärtääkseen uutisen merkityksen on luotava tarkempi silmäys Brontosauruksen ja paleontologisten nimeämiskäytäntöjen historiaan. Olipa kerran Brontosaurus. … Lue lisää

Eläimet antiikin ihmismaailmassa

kirjoittaja

Plutarkhos, Eläinten älykkyydestä ja muita kirjoituksia. Suom. Tua Korhonen & Liisa Kaski. Gaudeamus, Helsinki 2015. 232 s.   Antiikin ajattelun ihmiskeskeisyyttä ei voi kiistää eikä selitellä. Parhaimmillaan, tai kenties perifeerisimmillään, ihmiskeskeinenkin ajattelu saattoi silti harhautua tai uskaltautua yllättävän pitkälle vieraaseen. Vaikkapa eläinten alueelle. Plutarkhoksen kirjoituksista koottu suomennos Eläinten älykkyydestä on kulttuurihistoriallisesti havainnollinen esimerkki ajattelun ulottuvaisesta … Lue lisää