toimitus
Pääkirjoitus 1/19
Sivistämisen riemu kuuluu kaikille! Suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvon tae on ollut yhtäläinen mahdollisuus kouluttautua ja hakeutua tiedon äärelle sosiaalisesta taustasta riippumatta. Hyvinvointivaltion romuttaminen, tutkijoiden ja asiantuntijoiden halveksunta sekä aktiivisesti eriarvoistava politiikka typistävät ”yleissivistyksen” ihanteen samanlaiseksi tyhjäksi fraasiksi ja harvojen herkuksi kuin ”valinnanvapaus”. Puhe sivistyksestä on pahimmillaan vähintään piilevästi arvottavaa ja ylhäältä alaspäin suuntautuvaa. Yleissivistyksen perään kysellään … Lue lisää
Sivistys ja valta kapitalismissa – Kulttuurimaterialistinen näkökulma sivistykseen
Sivistys on käsite ja ilmiö, jolle ei ole mahdollista esittää ideologisesti neutraalia määritelmää. Sivistyksessä on myös poliittis-ideologinen ulottuvuutensa. Kapitalistisessa yhteiskunnassa sivistys – tai laajemmin kulttuuri – liittyy aina tälle yhteiskuntamuodostumalle ominaisiin voima- ja valtasuhteisiin. Toisaalta sivistys voi kuitenkin muodostua kapitalismikriittisen vastahegemonisen liikkeen osatekijäksi. Lue lisää…
Mistä puhumme, kun puhumme ’esityksestä’? ’Esitys’-sanan merkityksestä ja kääntämisestä
Kulttuurin performatiivisella käänteellä tarkoitetaan kulttuurissa tapahtunutta muutosta, jossa huomio kiinnitetään ruumiin ja ruumiillisuuden, toiminnan ja tekojen sekä esittämisen ja representaation kysymyksiin. Angloamerikkalaisessa keskustelussa yksi keskeisistä tähän liittyvistä termeistä on performance, joka usein suomennetaan tässä yhteydessä sanalla ’esitys’. Se ei kuitenkaan kata performance-sanan kaikkia merkityksiä, kuten toiminnallisuutta ja suorittamista. Pyrin tässä artikkelissa avaamaan performance-sanan kääntämistä suomeksi, … Lue lisää
Työstäkieltäytyjäliitto – ”Palkkatyösuhde riiston järjestämisen muotona”
Työn merkitystä pidetään nykypäivänä itsestään selvänä, ja jatkuva tarve työllisyyden kasvattamiseen on yksi peräänkuulutetuimmista toiveista yli poliittisen kentän. Samalla tietynlaisesta työn määritelmästä on tullut hallitseva tai jopa ”luonnollinen”1. Työvoimapoliittinen retoriikka puolestaan kammoksuu niin työttömiä kuin ihmisiä, jotka kieltäytyvät työstä. Työstäkieltäytyjäliitto haluaa ravistella ihmisiä ajattelemaan uudelleen työtä ja sen merkityksiä. Nimi Työstäkieltäytyjäliitto (TK-liitto) saa monet tuhahtelemaan … Lue lisää
Steven Pinkerin optimistinen kertomus ihmiskunnan edistyksestä on pahasti pielessä – Perustelut kahdeksalla kuviolla
Steven Pinker on tunnetuimpia nykyajattelijoita. Hänen tuore kirjansa on kertomus siitä, miten ihmiskunta on jatkuvasti kulkenut kohti parempaa. Sitoessaan edistyksen käsitteen virheellisesti vapaaseen markkinatalouteen ja poliittisen keskustan arvoihin Steven Pinker on kuitenkin yrittänyt omia hienon idean, johon hänellä ei ole oikeutta. On aika ottaa ”edistyksen” mantteli takaisin edistyksellisille. Lue lisää…
Sävelten harmoniasta hälyjen taiteeseen
Luigi Russolo, Hälyjen taide (L’arte dei rumori, 1916). Suom. Tanja Tiekso & Janne Löppönen (Marinettin runojen suomennokset). Tutkijaliitto, Helsinki 2018. 99 s. Viime vuosina on ilmestynyt suomenkielisinä käännöksinä monia 1900-luvun alun avantgardistisia tekstejä, kuten André Bretonin ja Philippe Soupault’n vuonna 2013 suomeksi ilmestynyt surrealistinen teos Magneettikentät (Les champs magnétiques, 1919) sekä Tomi Huttusen toimittama kokoelma … Lue lisää
Kulttuurievoluutio ja inhimillinen oppiminen transaktionaalisen naturalismin näkökulmasta
Klassisen pragmatismin perinteestä ponnistavalla transaktion käsitteellä viittataan organismin ja ympäristön keskinäissuhteisiin, joissa osapuolet ovat tekemisissä toinen toistaan muuttaen ja muuttuen. Tämä eroaa selvästi interaktiosta ymmärrettynä kahden eri osapuolen vuorovaikutuksena, jossa kumpikin säilyttää ominaisluonteensa. Transaktionaalisen naturalismin näkökulmasta ihmismielen ymmärretään kehittyvän relationaalisesti, jatkuvissa organismi–ympäristö-transaktioissa, keskeisinä elementteinään muuttuva yhteisö ja kehittyvä kulttuuri. Miltei vastakkaista kantaa edustaa nativistinen naturalismi, … Lue lisää
Häpeä, rumuus ja kipu – Eettinen oppiminen Sofokleen Filokteteessa
”Luovuta itsesi käyttööni lyhyeksi häpeämättömäksi (anaides) päiväksi, niin myöhemmin sinua kutsutaan kuolevaisista hurskaimmaksi”, vannoo Odysseus nuorelle Neoptolemokselle Sofokleen näytelmässä Filoktetes (409 eaa.). Odysseuksen lupaus kiteyttää näytelmän asetelman: päähenkilö Neoptolemoksella on mahdollisuus näytellä ratkaisevaa osaa Troijan sodassa ja kaupungin kukistamisessa, mutta ainoastaan toimimalla häpeällisesti, toisin sanoen tekemällä eettisesti kyseenalaisia tekoja. Neoptolemoksen tunteiden kehittymistä seurataan tilanteessa, jossa … Lue lisää