Kiintopisteitä totuuden jälkeisessä keskustelussa suunnistaville

Vaikka valheet, paskapuhe, propaganda ja salaliittoteoriat eivät tunnu olevan ihan heti menossa minnekään, aikamme hankalin ongelma saattaa silti olla ”totuuden jälkeinen” puhetapa. Ihmisillä on verraton kyky käyttää valtaa – ei vain yli muiden ihmisten, esimerkiksi lainkäytössä ja sotatoimissa, vaan myös yli muiden elämänmuotojen ja lopulta yli ympäristön, joka mahdollistaa vakautemme ja säilymisemme. Jos haluamme päättää … Lue lisää

Viraalisuus – kulttuurihistoriallinen näkökulma

Viraalisuus on ollut niin julkisessa keskustelussa kuin kulttuurintutkimuksessakin voimakkaan kiinnostuksen kohteena 1990-luvulta lähtien. Julkisessa keskustelussa sana ”viraali” on alkanut tarkoittaa viruksen tapaista tai viruksen tavoin leviävää. Se voi viitata myös konkreettisesti erittäin nopeasti suosituksi tulevaan viestiin tai ilmiöön, joka kiertää henkilöltä toiselle, erityisesti internetissä. Videoiden lisäksi viraalisia voivat olla nopeasti jaetut Twitter-viestit tai Facebookissa leviävät … Lue lisää

Samastumispintaa toiseuttamisen sijaan – Haastattelussa Lissu Lehtimaja

Maria Gasolina on niittänyt mainetta brasilialaista musiikkia soittavana yhtyeenä. Viimeisin levy Pitkää siltaa (2017) tekee uuden aluevaltauksen: musiikilliset tuulahdukset tulevatkin Lähi-idästä sekä Pohjois- ja Itä-Afrikasta. Sanoitukset suomentaa monialainen taiteilija, yhtyeen laulaja-trumpetisti Lissu Lehtimaja. niin & näin jututti Lehtimajaa käännöstyön pontimista ja siitä, miksi maailmanmusiikin kääntäjä vierastaa termiä ’maailmanmusiikki’. Kuva: Adam Monaghan. Kuinka alun perin innostuit kappaleiden suomentamisesta? Olin nuorena … Lue lisää

Pääoman kirjoittaminen – Marxin poliittisen taloustieteen kritiikin synty ja rakenne

1. Lisäarvoteorioiden kriittinen analyysi Elokuussa 1861 Marx paneutui taas poliittisen taloustieteen kritiikkinsä. Hän kirjoitti niin intensiivisesti, että oli kesäkuuhun 1863 mennessä täyttänyt 23 laajahkoa muistivihkoa. Ne käsittelivät rahan muuttumista pääomaksi, kauppapääomaa ja ennen kaikkea erilaisia teorioita, joiden avulla taloustieteilijät olivat yrittäneet selittää lisäarvoa. Hänen tavoitteenaan oli saada valmiiksi Poliittisen taloustieteen arvostelua (Zur Kritik der politischen Ökonomie, 1859), … Lue lisää

Lohkoketjuteknologian yhteiskunta. Osa II: Rajatut, desentralisoidut markkinat

Tärkein ja levinnein lohkoketjun sovellus on tällä hetkellä varmasti Bitcoin. Tämä kryptovaluutta on yksi esimerkki markkinoiden ja markkinainformaation desentralisaatiosta. Keskukseton hallinta tai hallinto on ollut taloustieteessä tärkeä periaate, jota on edistänyt erityisesti Friedrich Hayek. Hän ymmärtää markkinat hajautunutta tietoa yhteen kokoavaksi järjestelmäksi. Lohkoketjulla on potentiaalia toimia teknologisena palvelualustana, jossa voisivat toteutua tietyiltä osin hayekilaiset markkinat … Lue lisää

Numeron 1/2018 kirjoittajat

Jaakko Belt, päätoimittaja, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Reetta Eiranen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Nick Enfield (s. 1966), yleisen kielitieteen professori, Sydneyn yliopisto Elina Halttunen-Riikonen, FM, Tampere Tommi Kakko, FT, yliopisto-opettaja, Aalto-yliopisto Laura Karttunen, FT, yleinen kirjallisuustiede, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto Keijo Lakkala, jatkokoulutettava, Jyväskylän yliopisto Ville Lähde, tutkija, Lempäälä Leena Malkki, dosentti, yliopistonlehtori, Eurooppa-tutkimuksen keskus, Helsingin yliopisto Jukka … Lue lisää

Sosialismi ja utopia tänään – Vastausvuorossa Erik Olin Wright

Erik Olin Wright luennoimassa

[Laaja verkkoversio] ”On mahdollista ajatella pyrkimystä uudistaa yhteiskuntaa perinpohjaisesti.” Erik Olin Wright (s. 1947) on kuulunut maailman huomatuimpiin sosiologeihin 70-luvulta lähtien. Yhdysvaltalaisprofessorin vahva panos tuntuu erityisesti teorioissa luokasta ja työstä. Hän on tullut tunnetuksi myös tavastaan käyttää ’utopian’ käsitettä marxilaisessa yhteiskunta-analyysissa. Oikeaoppisuuden sijaan Wrightia ohjaa halu selvittää, miten maailma toimii. ”Kompromisseista kieltäytyminen ja vaatimus puhtaudesta … Lue lisää

Saako ilmastonmuutoksella pelotella?

Viime vuoden heinäkuussa julkaistu ilmastonmuutosta käsittelevä artikkeli ”The Uninhabitable Earth” herätti poikkeuksellisen julkisen kiistan, johon tutkijat osallistuivat näkyvästi. Tieteellistä tarkkuutta tärkeämmäksi kiistakysymykseksi nousi se, onko pelko toimiva ympäristöviestinnän keino. Kriitikot kiistivät pelon voiman tutkimuksiin nojaten, mutta tarkemmin katsoen viittaukset osoittautuvat ongelmallisiksi. Ihmisen psykologia ei ole yksinkertaista viestien ja reaktioiden mekaniikkaa. ”Lupaan, että se on pahempaa … Lue lisää

Kun syöveri katselee meitä – Annihilation ja tuntemattoman äärellä hajoilevat ihmiset

Annihilation Netflix kukaksi tuleminen

Jeff VanderMeerin vuonna 2014 ilmestyneen Southern Reach -trilogian lähtökohta on tuttu Strugatskin veljesten Stalkerista (1972). Jokin tuntematon on jättänyt jälkeensä ”Alue X:n”, jonka todellisuus on mullistunut. Biologiset rajapinnat murtuvat, luonnollisen ja keinotekoisen ero menettää merkityksensä ja maailma kantaa outoa hedelmää. Arvoitusta tutkivat törmäävät kummajaisiin, jotka ovat kuin H. P. Lovecraftin tarinoista. Mysteeri katsoo meitä ja … Lue lisää

Lohkoketjuteknologian yhteiskunta. Osa I: Bitcoinista Ethereumiin

  Lohkoketjuteknologiasta (blockchain technology) on povattu internetin, talouden ja koko teknologia-alan uudistajaa. Se onkin otettu innostuneesti vastaan, kiitos noin kahdeksan vuotta sitten käynnistetyn, lohkoketjun varaan rakentuvan kryptovaluutta Bitcoinin (BTC). Bitcoinilla ja lohkoketjulla on myös kriitikkonsa: esimerkiksi Paul Krugmanin mukaan ensin mainittu ei toimi rahana, kun taas David Golumbia liittää molemmat valtiovastaisuuteen. Osa kritiikistä tarttuu teknisiä innovaatioita … Lue lisää