toimitus

”Sinappi jää/ ketsupin varjoon” – Markku Into 1945–2018

kirjoittaja
Markku Into

[Laaja verkkoversio]1 Kirjailija, kirjastonhoitaja ja suomentaja Markku Into (20.10.1945–7.1.2018) menehtyi vakavan sairauden seurauksena tammikuun alussa. Sairausaikana käsin ruutupaperiviholle kirjoitetusta ja saattokodissa sanellusta tekstistä koottu jäähyväiskokoelma Haikuvia (WSOY 2018) ilmestyi 15. tammikuuta. Innon pitkäaikainen, läheinen ystävä M. A. Numminen nauhoitti 4. tammikuuta Pedro Hietasen kanssa Haikuvista äänikirjan2. Into ehti kuulla sen. Into runouteen syttyy Markku Into … Lue lisää

Pääkirjoitus 1/18

kirjoittaja

”Moderni pyrkimys yhteiskunnalliseen tasa-arvoon on uskoakseni uusin vaihe kansalaisuuden kehityskulussa, jota on viimeiset 250 vuotta määrittänyt jatkuva edistys.”1 Brittisosiologi T. H. Marshallin Cambridgessa 1949 pitämät luennot eivät ole jääneet historiaan vain toisen maailmansodan jälkeistä sosiaaliliberaalia uudistusmielisyyttä ilmentävänä aikalaispuheenvuorona. Luennoilla luotiin myös hyvinvointivaltion käsitteellistä perustaa ja oikeutusta: kansalaisille kuuluvat vapausoikeuksien ja poliittisten oikeuksien lisäksi myös yhtäläiset … Lue lisää

Yhteisiä päätöksiä vai johtajavaltaisuutta? – Kollegiaalisuus yliopistojen perustana

kirjoittaja

Yliopistojen toiminnan ytimessä on 1100-luvulta lähtien ollut akateemisten opettajien välinen yhteistyö. Perusajatuksena on ollut, että opettajat kollegoina sopivat asiat yhteistuumin. Tätä periaatetta on noudatettu niin opetuksessa ja tutkimuksessa kuin akateemisessa päätöksenteossa laajemminkin. Keskiaikainen kollegiaalisuuden periaate on kestänyt vuosisatojen testin hyvin, sillä se on edelleenkin akateemisten yhteisöiden perustana. 2000-luvulla näyttää kuitenkin siltä, että managerialismi eli tehokkuuden … Lue lisää

Lähteitä kriittisen ajattelun opettamisen ja pedagogisen filosofoinnin tueksi

kirjoittaja

   Liite artikkeliin Kriittisen ajattelun opettaminen ja filosofia. Pedagogisia perusteita.  Kriittisen ajattelun teoriasta ja tutkimuksesta on kirjoitettu mittavasti filosofisessa ja psykologisessa tutkimuksessa. Seuraavaan listaan on valikoitu lähteitä, joissa on joko pääasiassa tai teoreettisemman sisällön ohella myös käytännöllisiä pedagogisia näkökulmia ja opetuksessa hyödynnettäviä ideoita. Joukossa on myös muutamia puhtaasti opetusideoiksi tai oppimateriaaleiksi tarkoitettuja kirjoja. Listattujen lisäksi … Lue lisää

Kriittisen ajattelun opettaminen ja filosofia – Pedagogisia perusteita

kirjoittaja

Politiikan ja sosiaalisen median ajankohtaiset ilmiöt ovat havahduttaneet kriittisen ajattelun tarpeellisuuteen niin älyllisen itsepuolustuksen ja maailmankuvan muodostamisen kuin yhteiskunnallisen osallistumisen kannalta. Ajattelu- ja argumentaatiotaitoja tähdennetään myös nykyisessä koulupuheessa ja opetussuunnitelmissa. Etenkin filosofia on lupautunut oppiaineeksi, jossa näitä taitoja harjoitellaan. Lupauksen lunastaminen ei ole kuitenkaan helppoa, kuten huomataan tarkasteltaessa, mitä kriittinen ajattelu on ja miten sitä … Lue lisää

Valtiomanagerismi ja yritystuet – jälkiekspansiivisen hyvinvointivaltion muodonmuutoksia

kirjoittaja

Manageristinen ajattelu vaikutti Suomen valtion rakenteiden muutoksiin 1980- ja 1990-luvuilla. Uudet johtamisopit näkyivät keskus- ja paikallishallinnon vallanjaossa: valtion roolia verorahojen ohjaamisessa vahvistettiin samalla, kun kunnille annettiin valtaa päättää keinoista, joilla valtion määräämät tehtävät hoidettiin. Reformi hyödynsi uusista johtamisopeista johdettua ajatusta strategisen ja operatiivisen vallan erottelusta: manageristinen valtio määritti strategian ja kunnat hoitivat operatiivisen osuuden. Vallanjako … Lue lisää

Politiikkaa ilman yhteisön kahleita? – Strateginen managerialismi kulttuurisena ideaalityyppinä

kirjoittaja

Poliittisen filosofian vanhassa perinteessä valta ja sen käyttö kytkettiin tiettyyn poliittiseen yhteisöön, esimerkiksi antiikin polikseen tai moderniin suvereeniin valtioon. Politiikkatiede irrottautui 1900-luvun jälkipuoliskolla tiiviistä käytäntösuhteesta, usein hyvistä syistä. Viime vuosikymmeninä monet uudet asiantuntijadiskurssit systeemiteoriasta verkostoteorioihin ja New Public Managementiin ovat tulleet määrittelemään politiikkaa ja ”yhteisten asioiden” hallintaa. Perinteisempien tieteenalojen, kuten valtio-opin ja poliittisen filosofian, on katsottu menettäneen … Lue lisää

Makeaa maakunnasta. Urjala Soikoon! -kamarimusiikkifestivaalilla

kirjoittaja

Tuomo Raimo monologissa Omnipotens. Kuva: Suomen yrityskuvaus / Markku Heikkilä. Musiikkia, teatteria, tanssia ja gastronomiaa yhdistelevä Urjala Soikoon! kerää väkeä myös oman kylän ulkopuolelta. Ensimmäiseen iltaan mahtuu musiikillista melodraamaa, Michelin-kokin tarjoilemia pikkupaloja sekä esseemäinen tanssiesitys. Viikonlopun mittaan syödään lisää ja kuunnellaan sekä klassista että klezmeriä. Lapsuuden autoreissut Turun-serkkujen luo saivat mieluisan käänteen, jos äiti pysähtyi … Lue lisää

Maahanmuuttokriittisyyskäsitteen alasajosta

kirjoittaja

Alkukesän niin & näin –artikkeli syventyi perussuomalaisten maahanmuuttajavastaisuuteen. Ydinkysymys kuului, miten kunnallisvaaliehdokkaaksi syksyllä 2008 asettuneen ja 2017 puoluejohtajaksi valitun Jussi Halla-ahon (s. 1971) ja hänen hengenheimolaistensa oli onnistunut istuttaa oma strateginen vetoamis- ja vaikuttamissanansa ”maahanmuuttokriittisyys” yleiseen kiertoon. Siitä sukeutui kutakuinkin kiistämättömän luonteen saanut termi uutisraportointiin ja poliittiseen keskusteluun melkeinpä kokonaisen vuosikymmenen ajaksi. Mitä sitten tapahtui? Erään … Lue lisää

Pääkirjoitus 4/17

kirjoittaja

Elmer Diktoniuksen esikokoiskokoelmassa Min dikt (1921) viivähdetään noen myrkyttämän, ”hiilenmustan talon” äärellä. Runon puhuja katsoo ikkunassa ymmyrkäisenä istuvan pojan kalpeita kasvoja: ”Kauhu täytti minut: ihmiset, mitä olemme? mihin menemme? mitä olemme tehneet?”1 Kuva: Antti Salminen Säkeet on kirjoitettu kolme vuotta sisällissodan jälkeen. Ne kaikuvat takaraivossa lukiessani Diktoniuksen romaania Janne Kubik (1932), joka marssittaa muotopuolen tai … Lue lisää