toimitus 
The term ‘perceptual presence’ (and related terms such as ‘phenomenal presence’ and ‘presentational phenomenology’) was rarely used until the last couple of decades. Recent years have seen an increase in its popularity, with a number of articles and books which use this term or explore the issues around it. In this paper I shall explore … Lue lisää
Tutkijaliitto on ehtinyt kypsään 40 vuoden ikään. Tälle filosofian, tutkimuksen, aktivismin ja ajattelun valamalle polulle mahtuu monenlaisia julkaisuja, lehtiteemoja, kesäkouluja ja debatteja. Liiton Tiede & edistys -lehti on toiminut niin & näinin tapaan tärkeänä filosofian ja ajattelullis-tutkimuksellisen tiedon kanavana – tosin huomattavasti kauemmin. Jos aivan tarkkoja ollaan, Tutkijaliitto ry (Forskarförbundet i Finland) perustettiin 1976 mutta … Lue lisää
Joan Baez & Bob Dylan Washingtonin kansalaisoikeusmarssilla elokuussa 1963. (Kuva: Wikimedia commons.) sick man lookin’ for the doctor’s curelookin’ at his hands for the lines that wereand into every masterpiece of literaturefor dignityBob Dylan, ”Dignity” (1991). Greatest Hits, Vol. 3 (1994). Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2017 sai japanilaissyntyinen brittiläinen romaanimestari Kazuo Ishiguro (s. 1954). Hänellä oli lähettää … Lue lisää
Suuri osa ihmisistä on elämänsä jossain vaiheessa kokenut jotakin, jota voisi kuvata arkiymmärryksen ylittäväksi. Kansainvälisten tutkimusten mukaan yli puolella länsimaissa asuvista ihmisistä on ollut ainakin yksi arkiymmärryksen ylittävä kokemus kuten näky, kuuloaistimus, ruumiista irtaantumisen tai intensiivisen läsnäolon kokemus ja mahdollisesti kokemus tapaamisesta tai jopa toistuvasta keskustelusta tärkeän ihmisen kanssa hänen kuolemansa jälkeen. Ilmiöiden yleisyydestä ei … Lue lisää
Kuva: Tommi Kakko Ilmeisesti ei saa enää Heteromies-botti luettelee Twitterissä, mitä kaikkea valkoinen, lihaa syövä heteromies ei ilmeisesti enää saa tehdä. Tuorein twiitti arvelee: ”[i]lmeisesti valkoinen, lihaa syövä heteromies ei saa enää tyrskytä myrskytä”. Entä mitä pitäisi ajatella siitä, että ilmeisesti valkoinen, lihaa syövä heteromies ei saa enää ”meloa español”, ”kerskailla på” saati ”kaitsea tuonelan … Lue lisää
Tarkkaavaisuus vaikuttaa voimakkaasti siihen, miten havaitsemme ympäristömme ja mitä siinä havaitsemme, kuten sekä arkikokemuksemme että monet psykologiset tutkimukset osoittavat. Tarkkaavaisuuteen liittyviä kognitiivisia osatoimintoja on kuitenkin vaikea jäljittää arkielämän tilanteissa, eikä se ole helppoa laboratoriokokeissakaan, joissa mitataan esimerkiksi koehenkilöiden suoriutumisen nopeutta tai tarkkuutta heille annetuissa tarkkaavaisuutta vaativissa havaintotehtävissä. Tarkkaavaisuuden vaikutusten eristäminen muiden muuttujien vaikutuksista on usein … Lue lisää
Kuten John Cottingham on huomauttanut, Descartesin filosofiaa leimaa halu ”luokitella kaikki inhimilliset määreemme joko ajattelun tai ulotteisuuden modifikaatioiksi”. Toisaalta Descartesin keskeisen väitteen mukaan ”aistikokemuksemme ei yksiselitteisesti kuulu kumpaankaan luokkaan”. Näkemysten välillä on voimakas jännite: aistimukset edellyttävät mielen ja ulotteisen ruumiin välistä vuorovaikutusta, joka taas vaikuttaa tiukan dualismin näkökulmasta käsittämättömältä. Bernard Williamsin mukaan tätä voidaan pitää ”kartesiolaisen … Lue lisää
Internalismin ja eksternalismin välisellä erottelulla on nykyepistemologiassa keskeinen asema, ja käsiteparia käytetään myös mielentilojen sisältöä koskevissa keskusteluissa. Erottelun keskeinen ajatus on yksinkertainen. Internalismi esittää, että intentionaalinen mielentila (havainto, uskomus ja niin edelleen) voidaan identifioida ottamatta subjektin suhdetta ulkomaailmaan millään tavalla huomioon. Mielentila on syntymisensä jälkeen itsenäinen, ja se voidaan tunnistaa pelkästään subjektille sisäisten tekijöiden perusteella. … Lue lisää
Aristoteelisessa kommentaariperinteessä aistihavainnon on katsottu olevan yksinkertaisimmillaan kullekin aistille ominaisen muodon vastaanottamista, reseptiota, kun taas aistittavien muotojen erotteleminen nähdään monimutkaisempana kognitiivisena toimintana, josta vastaa yksittäisten aistien jakama yhteisaisti. Alkuperäislähteet kuitenkin osoittavat, ettei Aristoteles itse kannattanut tällaista työnjakoa. Hänen mukaansa yksinkertaisimmat, kognitiivisesti perustavimmat aistimukset edellyttävät muotojen reseption lisäksi niiden erottelemista (krinein). Siksi hän viittasi kuhunkin yksittäiseenkin … Lue lisää
Under de senaste tjugo åren har det skett en märkbar ökning i rådgivande litteratur inom olika sociala yrken angående metoder för att bli mer ”emotionellt intelligent” och att lära sig att ”lyssna empatiskt”. Detta avspeglar en ökad medvetenhet om vikten av att bemöta patienter, elever och kunder på ett omtänksamt sätt. Särskilt inom hälsovården betonas … Lue lisää