Johdatus lännenelokuvien sielunmaisemaan

Tälle sivulle on kerätty kaikki Chuck Dyken Johdatus lännenelokuvien sielunmaisemaan -artikkelisarjan osat. Osa I: Elämää hevosoopperassa (2/09) Yhdeksänvuotiaasta neljätoistavuotiaaksi asti kävin elokuvissa joka lauantain iltapäivänäytöksessä. Lippu maksoi 12 senttiä. Ystäväporukkamme oli melkein aina jonon kärjessä, jotta ehtisimme vallata paikat yläparven keskeltä, suoraan projektorin valokeilan alta. Muutamana lauantaina en toki päässyt, mutta usein niin ei käynyt. Seurasimme tietysti John … Lue lisää

Koulutuspolitiikan arvovalinnat ja suunta satavuotiaassa Suomessa

  Toukokuussa 2015 nimitetty hallituksemme on ilmoittanut uudistavansa Suomen koulutusjärjestelmän kokonaisuudessaan. Mitä se tarkoittaa ja mihin sillä pyritään? Millaisia arvoja, intressejä ja ideologisia piirteitä politiikassa näyttäytyy? Voidaanko uudistuksia pitää oikeutettuina? Rakennamme tässä laajassa tarkastelussa kokonaiskuvaa hallituksen hankkeista taustoineen. Arvioimme harjoitetun koulutuspolitiikan luonnetta etenkin tasa-arvon ja koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuuden kannalta. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlinnassa koulutusjärjestelmäämme ylistettiin toistuvasti juhlapuheissa, … Lue lisää

Vapauden kesäkoulu: liberaalipoliitikot pulpetissa

Kuva: Sami Syrjämäki. Vapaus on poliittisen keskustelun liki ikuinen suosikkiteema. Harva poliitikko asettuu vapauden edistämistä vastaan, ainakaan periaatteellisella tasolla. Jotkut poliitikot pyrkivät kyllä profiloitumaan nimenomaan vapauden puolustajina. Näyttää kuitenkin siltä, että vapauden puolustajilla on vaikeuksia ymmärtää, mistä puhuvat. Vapaus on poliittisen keskustelun perusmoottoreita, mutta poliittinen keskustelu tai peräti taistelu vapaudesta ei ainakaan nyky-Suomessa ole kovin … Lue lisää

Numeron 2/18 kirjoittajat

Olli Aho, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto Harald Arnkil, kuvataiteilija, vanhempi yliopistonlehtori, väitöskirjatutkija, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Jouni Avelin, kustannustoimittaja, Turku Jaakko Belt, päätoimittaja, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Jacob Christoph Le Blon (1667–1741), taidemaalari ja kuparipiirtäjä, Frankfurt am Main & Pariisi Johann Wolfgang von Goethe (1710–1782), kirjailija, humanisti, väriteoreetikko, Frankfurt am Main & Weimar Heidi Hakkarainen, tutkija, … Lue lisää

Pääkirjoitus 2/18

Kuva: Tommi Kakko Audiovisuaalinen, itseironinen itseapu lie monille tuttu ilmiö. Kun en jaksaisi enää, katson YouTubesta Rocky-elokuvien (1975–2015) treenimontaaseja. Kun kohtasin ammatillisen pettymyksen, lääkitsin sitä Ylen mainion Urheilu-Suomen (2017) ”Häviöt ja tappiot” -jaksolla. Mr. Rogers -videoiden äärellä päädyn kuitenkin aina aseettomaksi. Miten ottaa punnitusti vastaan kiltteyden, armon ja hyväksynnän sanoma? * Mr. Rogers’ Neighborhood (1968–2001) oli yhdysvaltalaisessa julkisen palvelun … Lue lisää

Vandalismia vai luokkataistelua? Tradition ristiriitainen merkitys Weimarin tasavallan alkuvuosien poliittisissa ja kulttuurisissa mullistuksissa

Vuotta 1918 ja sitä seuranneita vuosia voi monessa mielessä kutsua saksalaisen kulttuurin hulluiksi vuosiksi. Ensimmäisen maailmansodan aiheuttamat inhimilliset menetykset sekä taloudelliset ja kulttuuriset vaikutukset aiheuttivat kuohuntaa, joka lopulta johti vallankumoukseen marraskuussa 1918. Saksan yhteiskuntajärjestys muuttui keisarikunnasta perustuslailliseksi tasavallaksi, jonka ensimmäiset vuodet olivat sisä- ja ulkopoliittisesti sekä taloudellisesti räjähdysherkkiä. Yhteiskunnalliset muutokset politisoivat myös saksalaista taidekenttää ja kärjistivät taiteilijoiden … Lue lisää

Mediavallankumous – Vuosien 1848–1849 vallankumous ja sanomalehdistö

Toisin kuin monia muita vallankumouksia Euroopan hullua vuotta 1848 ei edeltänyt mikään yksittäinen poliittinen kriisi. Sen sijaan 1800-luvun alussa oli kehittynyt erilaisia jännitteitä, jotka johtivat vallankumousaallon nousuun ja nopeaan leviämiseen kevättalvella 1848. Lähestyn vuoden 1848 tapahtumia etenkin mediakulttuurin muutoksen näkökulmasta ja pohdin myös äkkinäisen ja nopeasti päättyneen ”Euroopan vallankumouksen” pitkäaikaisia vaikutuksia 1800- ja 1900-lukujen historiaan. … Lue lisää

Aisti-informaatiosta havainnoksi: värikonstanssin ongelma

Värit auttavat meitä jäsentämään näkökentän kohteita objekteiksi ja niiden taustoiksi, helpottavat objektien tunnistamista sekä tarjoavat tietoa pintojen ja materiaalien ominaisuuksista. Silmiin tuleva valo ei kuitenkaan suoraan kerro pintojen ominaisuuksista, sillä se riippuu aina sekä valaistuksesta että siitä, miten nämä pinnat heijastavat valoa. Ihmisen näköjärjestelmä kykenee – ainakin osittain – ratkaisemaan tämän ”värikonstanssin” ongelman: värihavaintomme on suhteellisen … Lue lisää

Värigeometria ja samanvärisyyden moniselitteisyys: Wittgenstein, Lichtenberg ja Goethen Värioppi

Newton lähestyi värejä fysiikasta, Johann Wolfgang von Goethe (1749–1832) havaintopsykologiasta käsin. Ludwig Wittgenstein asettaa omat kysymysmerkkinsä syvemmälle. Värikäsitteemme ovat jo sellaisinaan moniselitteisiä. Muistiinpanoissaan Wittgenstein ilmoittaa päämääräkseen löytää ”värikäsitteiden logiikan” – joka ”täyttää sen tehtävän, jonka teorian on usein väärin odotettu täyttävän” (I.22). Wittgensteinin ensimmäiset värien välisiä suhteita koskevat pohdinnat ovat peräisin jo hänen filosofiansa varhaiskaudelta. … Lue lisää

Myös me filosofit – Sukupuolittunut syrjintä (yliopisto)filosofiassa

Miksi filosofeissa opiskelijoista professoreihin on niin vähän naisia? Suomen Filosofinen Yhdistys (SFY) ja Suomen Nais- ja Feministifilosofien Yhdistys (NFY) järjestivät maaliskuussa #MeToo – Filosofit äänessä -keskustelutilaisuuden, jossa tarkasteltiin kriittisesti oman alan käytäntöjä. Siinä missä yleisessä #MeToo-keskustelussa on korostunut seksuaalinen ahdistelu, keskittyivät filosofit erityisesti alansa rakenteiden ja keskustelukulttuurin epätasa-arvoon. Sukupuolisyrjintään ja seksuaaliseen häirintään puuttuva kansainvälinen #MeToo-kampanja on herättänyt … Lue lisää