Maamme kollektiivisena kokemuksena Zacharias Topeliuksen oppikirjassa Boken om vårt land

Artikkeli analysoi Topeliuksen oppikirjassa käytettyä me-kerrontaa sekä sen lähi-ilmiöitä. Me-kerronnan avulla teksti tarjoaa suomalaisille, erityisesti ensisijaisena lukijakuntana toimineille koululaisille, kollektiivista kokemusta kuulumisesta yhteiseen kansaan, jolla on ’meidät’ muista erottava identiteetti. Kertoja asettuu välillä osaksi kuvattua kansaa, välillä tarkastelee sitä ulkopuolelta. Myös kansan sisäiset eroavaisuudet ja suomalaisuuden negatiiviset puolet nousevat kerronnassa esiin. Kokonaisuutta kehystää kertojan näkemys … Lue lisää

Pääkirjoitus 1/2025 – Mitä me näemme?

Suomalaisen ja muun eurooppalaisen poliittisen keskustelun välille on viimeisten reilun kahden kuukauden sisällä revennyt railo. Erityisesti Suomen valtiojohtoa luonnehtii tällä hetkellä kyvyttömyys – tai haluttomuus – tunnistaa ja nimetä Trumpin Yhdysvaltojen toimintaa keskellä valtavaa kansainvälistä kriisiä. Suomessa on ensinnäkin huomattavan hitaasti konkretisoitumassa ymmärrys siitä, että Yhdysvallat ei enää käytännössä ole Euroopan liittolainen eikä se ole … Lue lisää

Kuoleman varjon laaksoon – Ydinsota elokuvissa

Maailmanlaajuinen ydinsota oli konkreettinen uhka läpi koko kylmän sodan aikakauden, ja sen varjossa kasvoi useampi sukupolvi. Tuota mielen kuvastoa voi olla vaikea tavoittaa nykyään, mutta ydinsodan vaarojen ymmärtäminen on yhä tärkeämpää, kun ydinsapelia kalistellaan niin Venäjällä ja Pohjois-Koreassa kuin Israelissakin. Maailmanlopun ainekset ovat yhä olemassa, mutta asiaa on vaikea kuvitella. Elokuvalliset kuvaukset ydinsodasta auttavat ymmärtämään … Lue lisää

Pääkirjoitus 4/24

Kuva: Touko Hujanen

Marraskuussa uutisoidun tutkimuksen mukaan maallikkolukijat pitivät enemmän tekoälyn kuin ihmisen kirjoittamista runoista. Kielimallia koulutettiin kymmenen runoilijan korpuksilla Chaucerista ja Shakespearesta Plathiin ja Laskyyn. Koehenkilöillä tätä koulutusta ei ollut: yli 90 prosenttia osallistujista luki runoutta vuodessa joitakin kertoja tai ei lainkaan, ja kaksi kolmannesta ei tuntenut yhtäkään kohderunoilijaa, jota tekoäly oli imitoinut. Koska mallien kehittyminen on … Lue lisää

Hämärän pelit – joitain filologisia huomioita Herakleitoksen fragmenttiin B 52 DK

Pentti Saarikoski kääntää Herakleitoksen fragmentin B 52 DK ”Aika lapsi leikkivä, kuninkuus lapsen kädessä.” Käännös on ilmaisultaan ja hämäryydeltään kiitettävän herakleitoslainen, mutta missä määrin se vastaa alkuperäistä tekstiä? Ehkä Herakleitoksen tarkoituksena ei ollutkaan esittää näkemystään ajan perimmäisestä luonteesta, vaan jotain aivan muuta. Lue lisää…

Referentiaalisuuden reunaehdot eli Collianderien elämäkerturit luottamussopimusta solmimassa

Tietokirjoittamista määrittelee referentiaalisuuden vaade: sanotulla pitää olla vastineensa todellisuudessa. Tässä artikkelissa elämäkerturi avaa kirjoitusprosessiaan ja pohtii tekemiään valintoja. Miten lukija vakuutetaan kirjoittajan hyvistä aikomuksista ja tulkintojen paikkansapitävyydestä? Samalla siinä kehitellään tietokirjoittamisen tutkimukseen soveltuvaa luottamussopimuksen käsitettä. Lue lisää…

Pääkirjoitus 3/24: Sienimäistä käyttäytymistä

Tieteet ja taiteet paikkaavat ihmisaistien vajavaisuutta monin tavoin. Ne myös kurottavat kohti muiden lajien tuottamaa tietoa. Esimerkiksi Cesar & Lois -taiteilijakollektiivin tuore teos Boreal Intelligence kerää ja visualisoi metsän olioiden aistimuksia erilaisia antureita ja apparaatteja hyödyntäen. Kiinteästä yhteydestä luonnontieteisiin kertoo, että teos on tehty yhteistyössä Oulun yliopiston Oulangan tutkimusaseman kanssa. Teoksellaan kollektiivi pyrkii kehittämään ”ekosysteemistä … Lue lisää

Siili ja omenapuu

Rebecca Solnit, Orwell’s Roses. Granta, London 2021. 308 s. “Kuule istuta vielä se omenapuu vaikka tuli jo tukkaasi nuolee vaikka huomenna saaste jo laskeutuu vaikka huomenna aurinko kuolee hyvin mielin voin vierelläs vilkuttaa kun maailma hautaansa nilkuttaa” – Juice Leskinen, Myrkytyksen oireet (1981) Juicen kappale soi mielessäni useita kertoja lukiessani Rebecca Solnitin kirjaa Orwell’s Roses … Lue lisää