Uncategorized
Kieltä ei ehkä ole, mutta kieli on kaikki – Kielikäsitykset ja yhteiskunnan kehittämisen ongelma
Jos minulta kysyttäisiin, mitä on kieli, saattaisin sanoa vähän nenäkkäästi, että kieltä ei ole. On vain kielenkäyttöä. Jos kysyttäisiin, miksi teen työtä viranomaiskielen parissa, voisin vastata provokatorisesti, että teen työtä ihmisten hyväksi, kieli itsessään ei oikeasti kiinnosta. Silti kieli on mielestäni kaikki – ainakin melkein! Miten ihmeessä kieli olisi (melkein) kaikki? Näkemys kumpuaa kielikäsityksestä, jota … Lue lisää
Käskysanat ja ajattelun taidot filosofian ylioppilaskokeessa
Lukion opetussuunnitelman perusteissa on 2000-luvulla korostettu oppisisällöllisten tavoitteiden ohella taitotavoitteita. Filosofiassa ne liittyvät ajatteluun, joten voidaan puhua ajattelun taidoista, kuten taidosta ”käsitteellisesti eritellä, jäsentää ja arvioida informaatiota”1. Ylioppilaskokeen tehtävänantojen ja käskysanojen on tarkoitus ohjata kokelasta käsittelemään tehtävän aihetta tietyllä tavalla ja näin harjoittamaan määrätynlaista ajattelua. Käskysanojen tulkinta on kuitenkin kiistanalaista ja vaatii teoreettistakin selvennystä.2 Mitä … Lue lisää
A Relationship Thinker – An Interview with Nick Enfield
An Australian researcher, Nick Enfield (b. 1966) has written and (co-)edited almost 20 books and huge number of articles on different fields of linguistics. In addition to descriptions of languages spoken in Mainland Southeast Asia, he has thought extensively about metatheory of linguistics: how can we investigate language? The professor of linguistics at the University … Lue lisää
Numeron kirjoittajat 3/20
Hannele Dufva, emeritaprofessori, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Ulla-Maija Forsberg, professori, johtaja, Kotimaisten kielten keskus Elina Halttunen-Riikonen, FM, Tampere Jussi Haukioja, professori, Norjan teknillis-luonnontieteellinen yliopisto Vesa Heikkinen, suomen kielen dosentti, tekstintutkija ja tietokirjailija, Helsinki Lars Hertzberg, filosofian emeritusprofessori, Åbo Akademi Tiia-Mari Hovila, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto Tommi Kakko, FT, Aalto-yliopisto Polaris Koi, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto … Lue lisää
Öljynpaisumuksesta vedenpaisumukseen
Matthieu Auzanneau, Oil, Power and War. A Dark History (Or Noir. Editions la Découverte, 2016). Käänt. John F. Reynolds. Chelsea Green Publishing, London 2018.
Filosofian kahtiajako? – Analyyttisen ja mannermaisen filosofian institutionaaliset tekijät
Viimeisten vuosikymmenien aikana filosofian jakoa mannermaiseen ja analyyttiseen on tutkittu laajalti. Sekä kansallisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa jaottelun käyttökelpoisuus on yhtäältä kyseenalaistettu mutta toisaalta sitä on myös vahvistettu yliopistofilosofian opetuksessa, tutkimuksessa ja tieteellisissä kokouksissa. Miten jaottelua nykyään käytetään? Minkälaiset institutionaaliset tekijät ylläpitävät sitä? Lue lisää…
Lapsenkielen taivutuserikoisuudet paljastavat suomen taivutusjärjestelmän ongelmakohtia
Suomen kielen taivutusjärjestelmässä on muutamia pulmakohtia, joissa aikuisenkin kielenpuhujan kielitaju ainakin toisinaan horjuu. Yleensähän erilaisten muotojen tuottaminen oman kielen sanoista eli sanojen taivuttaminen sujuu huomaamattomasti ja automaattisen varmasti, mutta näissä taivutusjärjestelmän sumeissa kohdissa voivat esimerkiksi kielen eri tendenssit joutua ristiriitaan. Silloin kielitaju ei tarjoakaan tavallista tukeaan, vaan puhuja joutuu epävarmuusalueelle. Lapsen kielenkehityksessä on kiinnostava vaihe, … Lue lisää
Syrjivän kielenkäytön rajoilla – Vihapuheen performatiivisuus funktionalistisen kielentutkimuksen näkökulmasta
Vihapuheen tutkiminen on haasteellista jo sen takia, että tutkimuskohdetta ei ole onnistuttu määrittelemään yksiselitteisesti. Kansanomaiset, intuitiiviset määritelmät eivät aina vastaa tutkimuksessa ja juridisissa yhteyksissä käytettyjä määritelmiä, ja käsitteen ideologinen ja poliittinen ulottuvuus hankaloittaa vakuuttavien metodologisten työkalujen löytämistä. Lue lisää…