”Suomea pitää ajatella myös vieraana kielenä” – Kaisa Häkkisen haastattelu

”Toukomettinen.” Valistajana kunnostautuneelta emeritaprofessorilta saadaan lempisanan perään selityskin lempimiselle: ”Se on äänneasultaan tasapainoinen ja dynaaminen, viittaa mukavaan lintuun eli sepelkyyhkyyn ja sisältää nykyihmisen kannalta sopivan annoksen mystiikkaa, koska se on vanhassa hengellisessä kielessä esiintyvä murresana.” Kaisa Häkkisen seurassa kielen entisyydet yhdistyvät nykyisyyksiin. Eikä häntä lakkaa kiehtomasta suomen tuttuus ja vieraus taikka sanan yhteys käsitteeseen ja … Lue lisää

Pääkirjoitus 3/20

Merkityksellisyys on inertiaa   ”Tehdään heti aluksi selväksi: on ajanhukkaa rakentaa oma puuvene.” Näin alkaa kajakkirakentaja Nick Schaden veneenrakennusopas. Käyttämällä nikkarointiin tuhraantuvan ajan esimerkiksi palkkatöihin voi ansaituilla rahoilla ostaa paljon hienomman paatin ja kaikenlaisia tarpeellisia tai muuten vaan hauskoja härpättimiä päälle. Niinpä ”[k]ustannusten ja hyötyjen punninnan näkökulmasta ei ole juurikaan käytännön syitä rakentaa venettä, mutta … Lue lisää

Sukupuolen ja seksuaalisuuden lääketieteellisiä tulkintoja – Queer-bioetiikka ja haavoittuvuuden kerrokset historiallisissa psykiatrisissa potilaskertomuksissa

Miten lääkärit suhtautuivat sukupuolen moninaisuuteen 1950–1960-luvun Helsingissä? Queer-bioetiikkaa ja historiantutkimusta yhdistävä analyysi osoittaa, että menneisyydestä välittyy yhtäältä erilaisia hetero- ja cis-normatiivisuuteen pohjaavia ja aikaansa sidottuja arvotuksia, mutta toisaalta myös queer-toimijuutta mahdollistavia ja eettisesti kestäviä toimintatapoja. Lue lisää…

Johdatus Simondoniin

Ranskalainen tekniikan ja tieteenfilosofi Gilbert Simondon (1924–1989) on vasta viime vuosina noussut tunnetummaksi Ranskan ulkopuolella. Ennen 2010-lukua hänen teoksiaan ei ole ollut saatavilla englanniksi, mutta myös Ranskassa Simondonilta ilmestyi periaatteessa vain kaksi teosta vuosina 1958–1989. Sittemmin Simondon on alkanut nauttia suurta suosiota niin kotimaassaan kuin myös muualla Euroopassa, Yhdysvalloissa, Etelä-Amerikassa sekä Aasiassa. Simondonin teoksista ja … Lue lisää

Numeron kirjoittajat 2/20

Pauliina Haasjoki, runoilija ja esseisti, Helsinki Minna Hagman, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Jarkko Halkonen, FM Sari Hietamäki, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto Juri Hiltunen, väitöskirjatutkija, projektitutkija, Jyväskylän yliopisto Ilpo Hirvonen, väitöskirjatutkija, teoreettinen filosofia, Helsingin yliopisto Tiia-Mari Hovila, väitöskirjatutkija, projektitutkija, Jyväskylän yliopisto Elsi Hyttinen, FT, kirjallisuudentutkija, Turun yliopisto Tommi Kakko, FT, Aalto-yliopisto Tarna Kannisto, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Minna-Kerttu Kekki, … Lue lisää

Kirjalliset pandemiat

Koronaviruksen aiheuttaman sairauden laajeneminen maailmanlaajuiseksi epidemiaksi maaliskuussa 2020 sai monen kotikaranteeniin joutuneen palaamaan kaunokirjallisiin kuvauksiin taudeista ja niiden leviämisestä. Kokosimme huomioita klassikkoteoksista ja niiden tavoista esittää sairastumista ja sen pelkoa. Vitsaus ja hyvitys Homeroksen Iliaassa Iliaan ensimmäinen laulu kertoo Akhilleuksen vihasta, mutta vihan syttymisen taustalla on rutto. Kulkutauti on Apollo-jumalan rangaistus akhaijien sotajoukkoja johtavan Agamemnonin … Lue lisää

Aavesärkyä kertomuksen rakenteissa. Kerronnalliset ja sukupuoliset rajanylitykset Taneli Viljasen teoksessa Kaikki tilat ovat täynnä aaveita

Taneli Viljasen romaani kutsuu tarkastelemaan itseään tekstitilana, jossa äänet kaikuvat. Teos hyödyntää tekstuaalisia strategioita, jotka tekevät ääniä yksilöivän paikantamisen ja kokemuksellisuuteen perustuvat tulkinnat lähes mahdottomiksi. Kertomuksen kehyksiin sekä aikaan, tilaan ja kausaalisuuteen liittyvät antimimeettiset ratkaisut toimivat siinä myös queeristi, rikkoen oletuksia sukupuolen luonnollisuudesta, pysyvyydestä ja helposta tulkittavuudesta. Lue lisää…

Miesten kanssa kulkevat miehet. Junapummikuvaukset, 1910-luku ja queer

Matti Herneshuhdan romaani Trämppejä (1911) osallistuu sekä yhdysvaltalaisen junapummien eli hobojen kuvaston luomiseen että itsenäisyyttä edeltäneen ajan suomalaisuuden pohdintaan. Hobon hahmo nähdään usein vastarintana porvarilliselle yhteiskunnalle, mutta junapummit liikkuivat myös heteroseksuaalisesti määrittyneen kansallisuuden katvealueilla. Alakulttuurin yksi määrittävä piirre oli miesten välisen seksin hyväksyminen, joskin rajatussa muodossa. Trämppejä-teoksen päähenkilöt Vennu ja Leo poikkeavat niin näistä vahvan … Lue lisää