Teemat: Artikkelit

”Ja kyllä ihmiset vaistoo, että loppu on lähellä” – Transsendentaalisen tyylin uudelleenarviointi Pirjo Honkasalon Betoniyössä

kirjoittaja

Tässä artikkelissa tarkastelen, miten Paul Schraderin transsendentaalisen tyylin käsite soveltuu Pirjo Honkasalon elokuvaan Betoniyö (2013) ja havainnollistaa hänen auteurin intentionaalisuuttaan. Esittelen elokuvan tulkintaa helpottavia filosofisia kehyksiä ja pyrin arvioimaan uudelleen transsendentaalisen tyylin käsitettä. Analyysi paljastaa, että vaikka Betoniyö sisältääkin transsendentaalisen tyylin elementtejä, sitä leimaa Ilkan hahmon artikuloima vahva pessimistinen diskurssi, joka heikentää henkisen transsendenssin mahdollisuuksia. … Lue lisää

Runo-Suomesta ylimysihmisten syväutopiaan – Pentti Linkolan utooppinen ajattelu

kirjoittaja

Pentti Linkola on ollut yksi suomalaisen ympäristöajattelun kiistanalaisimmista ja vaikutusvaltaisimmista hahmoista, jonka perintö herättää yhä vilkasta keskustelua. Tässä artikkelissa hänen ajatteluaan tarkastellaan utooppisen yhteiskuntateorian näkökulmasta erityisesti niin sanotun relationalistisen utopiakäsityksen avulla. Lähestymistapa korostaa, että utopiat ovat aina sidoksissa käsityksiin nykyisyydestä ja sen ongelmista, joita vasten ne rakentuvat kriittisiksi vaihtoehdoiksi. Tutkimus tunnistaa kaikkiaan kolme erilaista utopiaa … Lue lisää

Selluhegemonia – Suomalaisen metsävallan ruumiinavaus

kirjoittaja

Metsät ovat olleet Suomessa viime vuodet laajan yhteiskunnallisen kiistelyn kohteena. Erityisesti huolta ovat herättäneet intensiivisiin metsänhakkuisiin perustuvan metsätalouden ja puunkäytön ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutukset. Samalla metsäsektorille on esitetty vaatimuksia paitsi ripeiden kestävyysmurrostoimien toteuttamisesta myös jalostusarvon nostamisesta. Näistä vaatimuksista huolimatta metsien käytössä ei kuitenkaan ole tapahtunut mainittavaa muutosta ja metsäsektorin julkinen vallankäyttö on keskittynyt pitkälti vallitsevien metsänkäyttömuotojen … Lue lisää

Metsän uudet merkitykset – Antiikin traditiot ja ympäristön muutos sydänkeskiajalla

kirjoittaja

”Nel mezzo del cammin di nostra vita mi ritrovai per una selva oscura.” ”Elomme keskimatkaan ehtineenä samoilin synkkää metsää.” Näillä sanoilla Dante Alighieri aloitti Jumalaisen näytelmänsä. Hänen eksyttävä metsänsä, selva oscura, oli yhtä aikaa konkreettinen paikka ja allegorinen mielenmaisema – ympäristö, joka oli keskiajan ihmiselle tuttu mutta myös uhkaava. Se näyttäytyi hengellisen eksymisen paikkana, koettelemusten … Lue lisää

Kilpailu omantunnon kysymyksenä – Akateemisen kapitalismin viheliäisiä moraalikasvatusongelmia

kirjoittaja

Tässä kasvatusfilosofisessa tarkastelussa keskitymme ymmärtämään omatuntoa akateemisen kapitalismin kilpailukontekstissa. Väitämme, että kilpailulla on omaatuntoa heikentävää ja moraalista kovuutta tuottavaa vaikutusta. 2000-luvun yliopistoreformit ovat tuoneet kilpailun ja akateemisen kapitalismin suomalaisen yliopistomaailman ytimeen. Kilpailu ohjaa pyrkimään toisten yläpuolelle muuttaen siten kilpailijoiden moraalista ajattelua, tunteita ja toimintaa sekä keskinäisiä suhteita. Kilpailullisissa tilanteissa opimme pidättäytymään toisten auttamisesta, mistä tulee … Lue lisää

Kertomakirjallisuuden tarjoumat demokratian kuvittelulle

kirjoittaja

Digitaalisten alustojen ja ympäristöjen nykyisestä kaikkialle ulottuvasta läsnäolosta huolimatta painettujen kirjojen polttamista pidetään edelleen merkkinä paitsi sorrosta ja sensuurista, myös demokratian kuolemasta. Näkemys heijastaa laajempaa ajatusta kirjallisuuden ja etenkin lukemisen yhteiskunnallisesta merkityksestä: kuten Markus Leikolan tuore selvitys suomalaisesta kirja-alasta ja lukemisesta toteaa, luku- ja kirjoitustaito on keskeinen demokratiataito. Kertomakirjallisuuden lukemisella on tunnustetusti merkittävä rooli kyseisten … Lue lisää

Demokratian vastaisten ja sitä tukevien poliittisten liikkeiden emotionaalinen dynamiikka

kirjoittaja

Moraalinen suuttumus on aikamme tärkein poliittinen tunne. Mutta miksi se motivoi yhtäältä demokratiaa edistävää, yhteiskunnallisen osallisuuden ja vähemmistöjen oikeuksien vahvistamiseen määrätietoisesti tähtäävää poliittista toimintaa, kun se toisaalta liittyy uhriutuvaan ja toisten ryhmien oikeuksien rajoittamista vaativaan sekä väkivaltaisia keinoja tavoitteidensa ajamisessa usein suosivaan tai sympatisoivaan, demokratiaa rapauttavaan poliittiseen toimintaan? Ratkaisun tarjoaa emotionaalisten mekanismien teoria, joka selittää, … Lue lisää

Detaljista vetäminen, ajatuskoe ja rinnakkainasettelu – Esseen kirjoittaminen tutkimuksellisena menetelmänä

kirjoittaja

Kirjallisuudenlajina essee on monimuotoinen, mutta yksi monista lajin edustajia yhdistävistä piirteistä on pyrkimys tutkia ja ymmärtää maailmaa kirjoittamalla. Tiedon tuottamisen näkökulmasta katsottuna esseen ominaislaatua voi pohtia vertaamalla sitä ihmistieteellisen tutkimusartikkelin prototyyppiin; lajeilla on sekä yhteisiä että erottavia piirteitä, joista ilmeisimmät koskevat menetelmällisiä, rakenteellisia ja tyylillisiä ratkaisuja. Esittelyssä kolme esseissä käytettävää ”tutkimusmenetelmää”: detaljista vetäminen, ajatuskoe ja … Lue lisää

Paikan ja kentän filosofiaa – katsaus Nishida Kitarōn ja Nishitani Keijin ajatteluun

kirjoittaja

Kioton koulukuntaan luetut Nishida Kitarō ja Nishitani Keiji ovat kenties kaksi tärkeintä modernia japanilaista filosofia. Heidän ajattelunsa muotoutui länsimaisen ja itäaasialaisen, etenkin buddhalaisen, filosofian traditioiden välisessä vuoropuhelussa. Molempien filosofien luovuus näkyy siinä, että he eivät tyytyneet olemaan vain joko länsimaisen tai itämaisen ajattelun edustajia, vaan heidän ajattelunsa kaatoi raja-aitoja. Syntyi aitoa maailmanfilosofiaa, joka avaa uusia … Lue lisää

Myötätuntoinen luonnonsuojelu – uusi uhka luonnon monimuotoisuudelle?

kirjoittaja

Ihmisten luontosuhteisiin on viime aikoina toivottu empatiaa ja myötätuntoa. Myös luonnonsuojeluun on ehdotettu uudenlaista, tunneperustaista moraalikehystä. ”Myötätuntoinen luonnonsuojelu” (compassionate conservation) vaatii, että eläimet kohdataan yksilöinä eikä niitä vahingoiteta edes suojelutoimissa. Monien suojelubiologien mukaan tutkimus ei kuitenkaan tue myötätuntoisen luonnonsuojelun ideoita – jotka eivät heidän mukaansa ole lopulta edes kovin myötätuntoisia. Lukuisat biologit pitävät myötätuntoista luonnonsuojelua … Lue lisää