Ehdotus uudeksi kielitieteen alaksi: Kriittinen eläinlingvistiikka

Muunlajisten eläinten tappaminen sekä heihin kohdistuva väkivalta ja hyväksikäyttö ovat ennennäkemättömissä mittasuhteissa. Kieli on avainasemassa tämän tilanteen mahdollistamisessa. Muunlajisten eläinten asemaan kriittisesti suhtautuvaa kielentutkimusta on kuitenkin verraten vähän. Ehdotan ratkaisuksi ’kriittistä eläinlingvistiikkaa’, muunlajisten eläinten sorron ja syrjinnän lopettamiseen pyrkivää kielitieteen alaa. Lue lisää…

Robotinhalu – Ihmisavusteinen ohjelmistorobotti terveydenhuollon datatyössä

Julkisen sektorin ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon strategioita ja toimintasuunnitelmia on rakennettu sen odotuksen varaan, että tehostamalla digitaalisten teknologioiden ja datan käyttöä voidaan ratkaista niin työvoimapula kuin säästöpaineet. Analysoimme artikkelissa ohjelmistorobotin käyttöä yhdellä hyvinvointialueella suhteessa siihen ladattuihin odotuksiin. Esitämme, että käytännön todellisuudessa tämänkaltaista robottia on osuvaa tarkastella ”ihmisavusteisena teknologiana”. Lue lisää…

Suuret kielimallit tiedollisen hallinnan välineinä

Suurten kielimallien aikakaudella jättimäisillä teknologiayrityksillä on tiukkeneva ote tiedon tuottamisen ja välittämisen välineistä. On siis syytä tarkastella, miten kielimalleilla hallitaan, kenen tietoa ne käyttäjälleen tulostavat ja mitä tästä seuraa. Lue lisää…

Sukupuolen biologian filosofiaa

Sukupuoli tuntuu olevan jatkuvan kiistelyn kohde, milloin mistäkin näkökulmasta. Viime aikoina on kiistelty esimerkiksi siitä, onko biologialla prioriteetti sukupuolen määrittelyssä, tai seuraako biologiasta, että on vain kaksi sukupuolta. Erimielisyyttä on myös siitä, miten  biologinen sukupuoli ylipäätään tulisi määritellä. Lue lisää…

Se oli vain vitsi! – Huumoriin vetoaminen rasismin levittämisen välineenä

Huumorin avulla voidaan levittää ja vähätellä rasismia. Ymmärryksemme rasistisen viestinnän luonteesta ja menetelmistä on kasvanut siihen kohdistuneen tutkimuksen myötä merkittävästi. On syytä myös pyrkiä ymmärtämään niitä psykologisia tekijöitä, jotka tekevät ainakin osasta yleisöä alttiin vähättelemään rasismin ongelmaa silloin kun sitä levitetään huumorin kontekstissa. Lue lisää…

Armon armoilla – José Saramagon Kertomus sokeudesta poikkeustilaromaanina

Portugalilaiskirjailijan dystooppinen romaani näyttää ensilukemalta kuljettavan lukijansa valosta pimeyteen ja takaisin. Giorgio Agambenin poliittisesta filosofiasta ammentava Saramago-tutkimus onkin korostanut, kuinka teoksen päähenkilöiden ryhmä kykenee sokeusepidemian otteessa mitenkuten tarrautumaan säällisen elämän rippeisiin ja selviää. Pelastuneiden näkökulma kuitenkin sivuuttaa lukuisat romaanissa menehtyvät sokeat. Tarkentamalla katseeni heihin osoitan, kuinka teoksen kerronnassa vilahtavat kuolevat sokeat muodostavat Kertomus sokeudesta -romaanin … Lue lisää

Kirjoittaminen ja automaatio – Tietämisestä ja taitamisesta tekoälyn aikakaudella

Kirjoitan tätä artikkelia suuritöisen romaanin juuri viimeisteltyäni. Romaanin kanssa työskentely on kestänyt anteliaasti laskeskellen neljä vuotta, ja todellisuudessa sitäkin pidempään. Mitä järkeä tällaisessa puuhastelussa on, jos tekoäly voi kirjoittaa samanlaisen kirjan napin painalluksella? Lue lisää…

Hämärän pelit – joitain filologisia huomioita Herakleitoksen fragmenttiin B 52 DK

Pentti Saarikoski kääntää Herakleitoksen fragmentin B 52 DK ”Aika lapsi leikkivä, kuninkuus lapsen kädessä.” Käännös on ilmaisultaan ja hämäryydeltään kiitettävän herakleitoslainen, mutta missä määrin se vastaa alkuperäistä tekstiä? Ehkä Herakleitoksen tarkoituksena ei ollutkaan esittää näkemystään ajan perimmäisestä luonteesta, vaan jotain aivan muuta. Lue lisää…

Referentiaalisuuden reunaehdot eli Collianderien elämäkerturit luottamussopimusta solmimassa

Tietokirjoittamista määrittelee referentiaalisuuden vaade: sanotulla pitää olla vastineensa todellisuudessa. Tässä artikkelissa elämäkerturi avaa kirjoitusprosessiaan ja pohtii tekemiään valintoja. Miten lukija vakuutetaan kirjoittajan hyvistä aikomuksista ja tulkintojen paikkansapitävyydestä? Samalla siinä kehitellään tietokirjoittamisen tutkimukseen soveltuvaa luottamussopimuksen käsitettä. Lue lisää…