Kirjoittaminen ja automaatio – Tietämisestä ja taitamisesta tekoälyn aikakaudella

Kirjoitan tätä artikkelia suuritöisen romaanin juuri viimeisteltyäni. Romaanin kanssa työskentely on kestänyt anteliaasti laskeskellen neljä vuotta, ja todellisuudessa sitäkin pidempään. Mitä järkeä tällaisessa puuhastelussa on, jos tekoäly voi kirjoittaa samanlaisen kirjan napin painalluksella? Lue lisää…

Hämärän pelit – joitain filologisia huomioita Herakleitoksen fragmenttiin B 52 DK

Pentti Saarikoski kääntää Herakleitoksen fragmentin B 52 DK ”Aika lapsi leikkivä, kuninkuus lapsen kädessä.” Käännös on ilmaisultaan ja hämäryydeltään kiitettävän herakleitoslainen, mutta missä määrin se vastaa alkuperäistä tekstiä? Ehkä Herakleitoksen tarkoituksena ei ollutkaan esittää näkemystään ajan perimmäisestä luonteesta, vaan jotain aivan muuta. Lue lisää…

Referentiaalisuuden reunaehdot eli Collianderien elämäkerturit luottamussopimusta solmimassa

Tietokirjoittamista määrittelee referentiaalisuuden vaade: sanotulla pitää olla vastineensa todellisuudessa. Tässä artikkelissa elämäkerturi avaa kirjoitusprosessiaan ja pohtii tekemiään valintoja. Miten lukija vakuutetaan kirjoittajan hyvistä aikomuksista ja tulkintojen paikkansapitävyydestä? Samalla siinä kehitellään tietokirjoittamisen tutkimukseen soveltuvaa luottamussopimuksen käsitettä. Lue lisää…

Georg Henrik von Wright ja ympäristökysymys – Kohti kriittistä kokonaiskuvaa

Georg Henrik von Wright (1916–2003) oli Edward Westermarckin ja Jaakko Hintikan ohella 1900-luvun merkittävin suomalainen filosofi. Hän loi monella tavalla uraauurtavan kansainvälisen uran loogikkona sekä Wittgensteinin inspiroimana analyyttisenä hermeneutikkona ja tämän teosten toimittajana. Von Wright oli opiskeluvuosistaan lähtien myös keskusteleva filosofi, poliittinen ja aikalaiskriittinen intellektuelli, jonka vaikutus tuntui kaikkialla Pohjoismaissa. Von Wrightin historiallisen, poliittisen ja … Lue lisää

Valtio ei ole me – Edith Steinin sotienvälinen valtioteoria

Edith Steinin sotienvälisenä aikana kirjoittama valtioteoria tarjoaa historiallisesti ja filosofisesti kiinnostavia näkemyksiä valtiosta ja poliittisesta ontologiasta. Tästä huolimatta Steinin yhteiskuntafilosofinen tutkimus on pitkälti jäänyt huomiotta. Väitän, että hänen työnsä tulisi kuitenkin sisällyttää 1900-luvun valtioteorian ja poliittisia aiheita käsittelevän fenomenologian kaanoniin. Lue lisää…

Pseudohistoriaa Suomen muinaisista kuningaskunnista – Ongelmallisen tiedon kierto laitaoikeiston mediaekosysteemissä

Digitaalisessa tietoympäristössä yksittäiset tekstit ja niihin liitetyt merkitykset kiertävät sivustoilta ja alustoilta toiselle. Näin myös misinformaatio ja disinformaatio tai muu ongelmallinen informaatio voivat saavuttaa suuria yleisöjä, vaikka ne eivät näkyisi perinteisessä journalistisessa mediassa. Tässä artikkelissa tutkitaan, kuinka ”salattu tieto” Suomen muinaisista kuninkaista on kiertänyt internetin keskustelupalstoilla, blogeissa sekä erilaisilla julkaisualustoilla vuosina 2002–2020. Kierto kertoo, kuinka … Lue lisää

Kohti planetaarista tuntua – Feministis-posthumanistinen uudelleenkuvittelu ja etiikka ihmisen jälkeen

Niin kutsuttu antroposeeni eli ihmisten valtakausi on aiheuttanut lukemattomia globaaleja ongelmia ja kriisejä, jotka ovat herättäneet kysymyksen ihmisten kyvystä elää eettisesti muiden lajien ja ympäristönsä kanssa. Esitämme, että feministisellä ja posthumanistisella teorialla on annettavaa taidetta ja tiedettä yhdistäville keskusteluille, joissa kuvitellaan toisenlaisia, ei-inhimillisiin toisiin eettisesti suhtautuvia todellisuuksia. Havainnollistamme tällaista uudelleenkuvittelua valikoimalla suomenkielistä nykyrunoutta, jossa rakennetaan … Lue lisää

Hyönteissyönnin etiikka, ekologia ja estetiikka

”Hyönteisten syönti pelastaisi maailman”, kuului Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen juttukokonaisuuden otsikko huhtikuussa 2015. Hyönteisiä kaavaillaan innokkaasti osaksi länsimaista ruokavaliota ekologisin, eettisin ja terveydellisin perustein. Hyönteissyönnin eettisyydestä ei Suomessa ole juurikaan puhuttu, vaan sen eettinen kestävyys tuntuu olevan julkisessa keskustelussa lähtöoletus. Hyönteisten syöminen herättää kuitenkin tärkeitä eettisiä kysymyksiä. Lue lisää…

Lohkoketjuteknologian yhteiskunta. Osa II: Rajatut, desentralisoidut markkinat

Tärkein ja levinnein lohkoketjun sovellus on tällä hetkellä varmasti Bitcoin. Tämä kryptovaluutta on yksi esimerkki markkinoiden ja markkinainformaation desentralisaatiosta. Keskukseton hallinta tai hallinto on ollut taloustieteessä tärkeä periaate, jota on edistänyt erityisesti Friedrich Hayek. Hän ymmärtää markkinat hajautunutta tietoa yhteen kokoavaksi järjestelmäksi. Lohkoketjulla on potentiaalia toimia teknologisena palvelualustana, jossa voisivat toteutua tietyiltä osin hayekilaiset markkinat … Lue lisää