Kilpailu omantunnon kysymyksenä – Akateemisen kapitalismin viheliäisiä moraalikasvatusongelmia

Tässä kasvatusfilosofisessa tarkastelussa keskitymme ymmärtämään omatuntoa akateemisen kapitalismin kilpailukontekstissa. Väitämme, että kilpailulla on omaatuntoa heikentävää ja moraalista kovuutta tuottavaa vaikutusta. 2000-luvun yliopistoreformit ovat tuoneet kilpailun ja akateemisen kapitalismin suomalaisen yliopistomaailman ytimeen. Kilpailu ohjaa pyrkimään toisten yläpuolelle muuttaen siten kilpailijoiden moraalista ajattelua, tunteita ja toimintaa sekä keskinäisiä suhteita. Kilpailullisissa tilanteissa opimme pidättäytymään toisten auttamisesta, mistä tulee … Lue lisää

Kertomakirjallisuuden tarjoumat demokratian kuvittelulle

Digitaalisten alustojen ja ympäristöjen nykyisestä kaikkialle ulottuvasta läsnäolosta huolimatta painettujen kirjojen polttamista pidetään edelleen merkkinä paitsi sorrosta ja sensuurista, myös demokratian kuolemasta. Näkemys heijastaa laajempaa ajatusta kirjallisuuden ja etenkin lukemisen yhteiskunnallisesta merkityksestä: kuten Markus Leikolan tuore selvitys suomalaisesta kirja-alasta ja lukemisesta toteaa, luku- ja kirjoitustaito on keskeinen demokratiataito. Kertomakirjallisuuden lukemisella on tunnustetusti merkittävä rooli kyseisten … Lue lisää

Demokratian vastaisten ja sitä tukevien poliittisten liikkeiden emotionaalinen dynamiikka

Moraalinen suuttumus on aikamme tärkein poliittinen tunne. Mutta miksi se motivoi yhtäältä demokratiaa edistävää, yhteiskunnallisen osallisuuden ja vähemmistöjen oikeuksien vahvistamiseen määrätietoisesti tähtäävää poliittista toimintaa, kun se toisaalta liittyy uhriutuvaan ja toisten ryhmien oikeuksien rajoittamista vaativaan sekä väkivaltaisia keinoja tavoitteidensa ajamisessa usein suosivaan tai sympatisoivaan, demokratiaa rapauttavaan poliittiseen toimintaan? Ratkaisun tarjoaa emotionaalisten mekanismien teoria, joka selittää, … Lue lisää

Detaljista vetäminen, ajatuskoe ja rinnakkainasettelu – Esseen kirjoittaminen tutkimuksellisena menetelmänä

Kirjallisuudenlajina essee on monimuotoinen, mutta yksi monista lajin edustajia yhdistävistä piirteistä on pyrkimys tutkia ja ymmärtää maailmaa kirjoittamalla. Tiedon tuottamisen näkökulmasta katsottuna esseen ominaislaatua voi pohtia vertaamalla sitä ihmistieteellisen tutkimusartikkelin prototyyppiin; lajeilla on sekä yhteisiä että erottavia piirteitä, joista ilmeisimmät koskevat menetelmällisiä, rakenteellisia ja tyylillisiä ratkaisuja. Esittelyssä kolme esseissä käytettävää ”tutkimusmenetelmää”: detaljista vetäminen, ajatuskoe ja … Lue lisää

Paikan ja kentän filosofiaa – katsaus Nishida Kitarōn ja Nishitani Keijin ajatteluun

Kioton koulukuntaan luetut Nishida Kitarō ja Nishitani Keiji ovat kenties kaksi tärkeintä modernia japanilaista filosofia. Heidän ajattelunsa muotoutui länsimaisen ja itäaasialaisen, etenkin buddhalaisen, filosofian traditioiden välisessä vuoropuhelussa. Molempien filosofien luovuus näkyy siinä, että he eivät tyytyneet olemaan vain joko länsimaisen tai itämaisen ajattelun edustajia, vaan heidän ajattelunsa kaatoi raja-aitoja. Syntyi aitoa maailmanfilosofiaa, joka avaa uusia … Lue lisää

Myötätuntoinen luonnonsuojelu – uusi uhka luonnon monimuotoisuudelle?

Ihmisten luontosuhteisiin on viime aikoina toivottu empatiaa ja myötätuntoa. Myös luonnonsuojeluun on ehdotettu uudenlaista, tunneperustaista moraalikehystä. ”Myötätuntoinen luonnonsuojelu” (compassionate conservation) vaatii, että eläimet kohdataan yksilöinä eikä niitä vahingoiteta edes suojelutoimissa. Monien suojelubiologien mukaan tutkimus ei kuitenkaan tue myötätuntoisen luonnonsuojelun ideoita – jotka eivät heidän mukaansa ole lopulta edes kovin myötätuntoisia. Lukuisat biologit pitävät myötätuntoista luonnonsuojelua … Lue lisää

Ehdotus uudeksi kielitieteen alaksi: Kriittinen eläinlingvistiikka

Muunlajisten eläinten tappaminen sekä heihin kohdistuva väkivalta ja hyväksikäyttö ovat ennennäkemättömissä mittasuhteissa. Kieli on avainasemassa tämän tilanteen mahdollistamisessa. Muunlajisten eläinten asemaan kriittisesti suhtautuvaa kielentutkimusta on kuitenkin verraten vähän. Ehdotan ratkaisuksi ’kriittistä eläinlingvistiikkaa’, muunlajisten eläinten sorron ja syrjinnän lopettamiseen pyrkivää kielitieteen alaa. Lue lisää…

Robotinhalu – Ihmisavusteinen ohjelmistorobotti terveydenhuollon datatyössä

Julkisen sektorin ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon strategioita ja toimintasuunnitelmia on rakennettu sen odotuksen varaan, että tehostamalla digitaalisten teknologioiden ja datan käyttöä voidaan ratkaista niin työvoimapula kuin säästöpaineet. Analysoimme artikkelissa ohjelmistorobotin käyttöä yhdellä hyvinvointialueella suhteessa siihen ladattuihin odotuksiin. Esitämme, että käytännön todellisuudessa tämänkaltaista robottia on osuvaa tarkastella ”ihmisavusteisena teknologiana”. Lue lisää…

Suuret kielimallit tiedollisen hallinnan välineinä

Suurten kielimallien aikakaudella jättimäisillä teknologiayrityksillä on tiukkeneva ote tiedon tuottamisen ja välittämisen välineistä. On siis syytä tarkastella, miten kielimalleilla hallitaan, kenen tietoa ne käyttäjälleen tulostavat ja mitä tästä seuraa. Lue lisää…

Sukupuolen biologian filosofiaa

Sukupuoli tuntuu olevan jatkuvan kiistelyn kohde, milloin mistäkin näkökulmasta. Viime aikoina on kiistelty esimerkiksi siitä, onko biologialla prioriteetti sukupuolen määrittelyssä, tai seuraako biologiasta, että on vain kaksi sukupuolta. Erimielisyyttä on myös siitä, miten  biologinen sukupuoli ylipäätään tulisi määritellä. Lue lisää…