Pääkirjoitus 1/18

”Moderni pyrkimys yhteiskunnalliseen tasa-arvoon on uskoakseni uusin vaihe kansalaisuuden kehityskulussa, jota on viimeiset 250 vuotta määrittänyt jatkuva edistys.”1 Brittisosiologi T. H. Marshallin Cambridgessa 1949 pitämät luennot eivät ole jääneet historiaan vain toisen maailmansodan jälkeistä sosiaaliliberaalia uudistusmielisyyttä ilmentävänä aikalaispuheenvuorona. Luennoilla luotiin myös hyvinvointivaltion käsitteellistä perustaa ja oikeutusta: kansalaisille kuuluvat vapausoikeuksien ja poliittisten oikeuksien lisäksi myös yhtäläiset … Lue lisää

Pääkirjoitus 4/17

Elmer Diktoniuksen esikokoiskokoelmassa Min dikt (1921) viivähdetään noen myrkyttämän, ”hiilenmustan talon” äärellä. Runon puhuja katsoo ikkunassa ymmyrkäisenä istuvan pojan kalpeita kasvoja: ”Kauhu täytti minut: ihmiset, mitä olemme? mihin menemme? mitä olemme tehneet?”1 Kuva: Antti Salminen Säkeet on kirjoitettu kolme vuotta sisällissodan jälkeen. Ne kaikuvat takaraivossa lukiessani Diktoniuksen romaania Janne Kubik (1932), joka marssittaa muotopuolen tai … Lue lisää

Pääkirjoitus 3/17

Kuva: Tommi Kakko Ilmeisesti ei saa enää Heteromies-botti luettelee Twitterissä, mitä kaikkea valkoinen, lihaa syövä heteromies ei ilmeisesti enää saa tehdä. Tuorein twiitti arvelee: ”[i]lmeisesti valkoinen, lihaa syövä heteromies ei saa enää tyrskytä myrskytä”. Entä mitä pitäisi ajatella siitä, että ilmeisesti valkoinen, lihaa syövä heteromies ei saa enää ”meloa español”, ”kerskailla på” saati ”kaitsea tuonelan … Lue lisää

Pääkirjoitus 2/17

Pieni elintila ”Tuoli, pöytä, lamppu. Valkoisessa katossa seppeleenmuotoinen kohokuva ja sen keskellä kipsaamalla peitetty sileä paikka, kuin tyhjä kohta kasvoissa joista silmä on poistettu. Siinä on varmasti joskus riippunut kattovalaisin. Kaikki on otettu pois mihin voisi kiinnittää köyden. Ikkuna, kaksi valkeaa verhoa. Ikkunan edessä penkki ja sillä pieni tyyny. Kun ikkuna on raollaan – se … Lue lisää

Pääkirjoitus 1/17

Kuva: Antti Salminen Sosiologian suurnimen Zygmunt Baumanin (1925–2017) viimeiseksi kirjamittaiseksi puheenvuoroksi jäi postuumisti julkaistu Retrotopia (2017). Puolalais-brittiläisen emeritusprofessorin aikalaisluotauksessa ajan henkeä määrittävät tulevaisuudenuskon rapautuminen ja katseen kääntäminen menneisyyteen. Sen paremmin ihmiskunta kokonaisuutena kuin erilliset yhteiskunnatkaan eivät näe enää itseään tulevaisuutta muovaavana voimana: 1900-luvun alun futurististen utopioiden ja sodanjälkeisen hyvinvointivaltioprojektin jälkeen on siirrytty nostalgian aikakauteen. Bauman … Lue lisää

Pääkirjoitus 4/16: Pilkkujen kulttuuripolitiikkaa

Kuva: Tytti Rantanen ”Kymmenen bopoa [boheemia porvaria] on ihas­televinaan kahta punaista pilkkua kankaalla, koska spekulatiiviset markkinat ovat määrän­neet taiteilijalla olevan jotain arvoa – tätä ei suoraan sanottuna voi minun mielestäni kutsua kulttuuripolitiikaksi.” Ranskan äärioikeistolaisen Front National -puolueen nuorimpiin kansanedustajiin kuuluva Marion Maréchal-Le Pen (s. 1989) laukoi mielipiteitään kulttuuri-instituu­tioista puolueen kesäkoulun päättäjäisissä Marseillessa 2015. Hänen tätinsä, … Lue lisää

Pääkirjoitus 3/16: Sinä elävä, kertova, pakeneva

”Olet hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua *****2015. Olet kertonut *****2016 järjestetyssä turvapaikkapuhuttelussa hakevasi Suomesta kansainvälistä suojelua. ISIS on uhannut tappaa sinut sekä räjäyttänyt talosi ja työpaikkasi, koska et ole suostunut maksamaan järjestölle rahaa. Kerroit, että olet etniseltä taustaltasi arabi ja uskonnolliselta suuntautumiseltasi sunnimuslimi. Kerroit, että olet syntynyt Mosulissa ja olet asunut aina kaupungissa. Olet opiskellut Mosulin … Lue lisää

Pääkirjoitus 2/16

Kuva: Antti Salminen ”Nykymaailmassa suunnatonta haittaa tuottaa usko työn hyveellisyyteen. […] Tie onneen ja vaurauteen piilee työmäärän suunnitel­mallisessa vähentämisessä.” Brittifilosofi Bertrand Russell (1872–1970) kirjoitti 1932 suuren laman puristuksessa epäajanmukaisen puheenvuoron. Esseen ytimessä on etenkin laskusuhdanteille tyypillinen ristiriita: toiset ihmiset ovat ylikuormitettuja aikana, jolloin yhä useammat jäävät vaille töitä tai pakotettuun osa-aikaisuuteen. Teknologinen kehitys, ”tieteellinen tuotannon … Lue lisää

Pääkirjoitus 1/16: Valehtelusta, taiteesta ja todesta, lapsista ja aikuisista

”Toiseksi pienin homssu ryömi pitkin säleaidan viertä. Välistä se makasi liikkumatta ja tähysteli säleiden lomitse vihollista, sitten se hivuttautui taas eteenpäin. Sen pikkuveli ryömi perässä. Tultuaan vihannesmaalle homssu painautui litteäksi vatsalleen ja luikersi salaatinlehtien sekaan. Muuta mahdollisuutta ei ollut. Vihollinen oli lähettänyt vakoilijoita joka paikkaan, ja niitä lensi aika lauma ilmassakin. – Minä tulen mustaksi, … Lue lisää

Pääkirjoitus 4/15

”Tieteiskirjallisuus ei ole profeetallista, vaan se ilmaisee aikakautensa pelot”, luonnehtii Michel Houellebecq (s. 1956) yhtaikaa George Orwellia (1903–1950) aikalaistajunnan kuvaajana ja omaa eetostaan ajanhengen tuntojen tulkkina. Valtakunnan viralliseksi nihilistiksi korotettu ranskalaiskirjailija tunnetaan liberalismin, kulutuskulttuurin ja islamin hovikriitikkona. Toisin kuin Orwell, Houellebecq ei ennusta eikä lupaa mitään nykydystopioidensa vastapainoksi. Pelosta ei voi vapautua, eikä tilanteeseen ole … Lue lisää