Teemat: Pääkirjoitus

Pääkirjoitus 3/15

kirjoittaja

Idea yhtenäisestä Euroopasta on siinä määrin monisyinen ja pöhöttynyt, että sen nimissä voidaan perustella vastakkaisia ja tyystin erisyisiä kantoja. Sotien jälkeinen virallinen Eurooppa rakensi rauhaa hiilellä, talouskasvulla ja teräksellä (Euroopan hiiliyhteisö ECO 1945, OECD:n esimuoto OEEC 1948 ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisö 1951). Ajatus taloudellis-käytännöllisestä euroyhteydestä tukahdutti toisen tulkinnan: myytin salaisesta Euroopasta, kansojen ja valtioiden … Lue lisää

Pääkirjoitus 2/15

kirjoittaja

Hyvinvointivaltion käsitehistoria on yhdistelmä sisäistä kritiikkiä, ulkoisia pakkoja ja kansallista menestyskertomusta. Aihetta tutkineen Pauli Kettusen mukaan ”hyvinvointivaltio” rantautui terminä kotimaiseen julkiseen keskusteluun, puolueohjelmiin ja uudissanalistoihin 1950-luvun alkupuolella. Sitä käytettiin kuitenkin alkuun verrattain harvoin ja usein kielteisessä sävyssä. Havainnollisen esimerkin tarjoaa hyvinvointivaltion käsikirjaksi kohonnut Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka (1961). Yksityiskohtainen sosiaalipolitiikan ohjelmaluonnos ja puolustuspuheenvuoro alkaa kertauksella … Lue lisää

Pääkirjoitus 3/14

kirjoittaja

”Pahan ongelmasta tulee sodanjälkeisen eurooppalaisen ajattelun perustavin kysymys.”[1] Poliittisen teoreetikon Hannah Arendtin (1906–1975) ennustusta vuodelta 1945 voi jälkiviisaasti pitää sekä optimistisena että pessimistisenä. Toisaalta maailmansotien, kansanmurhien ja totalitarismin vuosisata on pakottanut tekemään tiliä kohdatun pahan kanssa. Yleinen teologinen tai filosofinen pahuuden ongelma on jakaantunut lukuisiksi erityisiksi kysymyksiksi teoista, tapahtumista ja pahan ilmenemismuodoista, joita ei enää … Lue lisää

Pääkirjoitus 1/15

kirjoittaja

”Kansa hallitsee amerikkalaista politiikkaa kuin Jumala maailmankaikkeutta. Kansa on kaiken syy ja seuraus. Kaikki on siitä lähtöisin ja kaikki sulautuu siihen.” Yhdysvaltojen yhteiskunnallista todellisuutta matkoillaan ruotinut Alexis de Tocqueville (1805–1859) piti kansanvaltaa maan kohtalonkysymyksenä sekä hyvässä että pahassa. Ranskan tuoreen tasavallan aatelissukuiselle kasvatille vasta itsenäistynyt kansakunta näyttäytyi demokraattisena niin teoriassa kuin käytännössä. Tocquevillea innoitti ja … Lue lisää

Pääkirjoitus 4/14

kirjoittaja

”Talvivaara”. Kenties kadonneen muumikirjan käsikirjoitus, tai ehkä pahantahtoinen boreaalinen tekoäly. Kaavailtuna toiminta-aikanaan laitos olisi tuottanut jätekiveä yhtä paljon kuin kaikki Suomen kaivokset ovat viimeisen 500 vuoden aikana tuottaneet yhteensä. * Alueen malmiot löydettiin jo 1970-luvulla, mutta vasta viime vuosina kaivannaisteknologian arveltiin pystyvän tuottamaan riittävästi lisäarvoa pörssiyhtiölle. Talvivaara on anneiltaan ”epäkonventionaalinen”, koska malmipitoisuudet ovat pieniä (nikkeli … Lue lisää

Pääkirjoitus 2/14

kirjoittaja

  Suuren laman aikaan kirjoittamassaan esseessä ”Economic Possibilities for Our Grandchildren” John Maynard Keynes (1883–1946) puhalsi eloa hiipuvaan tulevaisuudenuskoon. Maailmantalouden taantuma, poikkeuksellisen korkea työttömyys ja talouspolitiikan virheet eivät antaneet aihetta antautua ”taloudelliselle pessimismille”. Synkistä suhdannenäkymistä huolimatta Keynes katseli kehityksen suuntaa pitkällä aikavälillä: elintaso nousee, talous kasvaa ja hyvinvointi lisääntyy. Talouden taantuma ei estänyt häntä hahmottelemasta … Lue lisää

Pääkirjoitus 1/14

kirjoittaja

  niin & näin täyttää 20 vuotta. Tähän mennessä julkaistut yli 2 000 artikkelia kattavat aiheissaan koko aakkoston afrikkalaisesta ajattelusta öljyyn. Ilmestyneissä 80 numerossa näkyy satojen kirjoittajien, avustajien, toimittajien, taittajien, taiteilijoiden ja graafikoiden kädenjälki. Yhteen pääkirjoitukseen ei jokainen nimi mahdu, joten kiitos kuulukoon yhteisesti ja yhtäläisesti kaikille. Malja teille! Juhlanumerossa pureudutaan lehden mitalta filosofian itsensä … Lue lisää

Pääkirjoitus 4/13

kirjoittaja

Salaisuutta ei voi kertoa. Jos salaisuus paljastuu, se ei ole enää salaisuus. Jos se pitää paikkansa, paljastetaan totuus. Salaisuus ei ole totuuden vastakohta, vaan sen välttämätön edellytys. Edward Snowdenin vuotamien dokumenttien määrä oli NSA:n oman arvion mukaan 50 000–200 000. Chelsea Manningin paljastamia asiakirjoja lienee yli puoli miljoonaa. Tosin Snowdenin tiedostot oli luokiteltu “erittäin salaisiksi”, … Lue lisää

Pääkirjoitus 3/13

kirjoittaja

  Royaumontin seminaari 1950-luvun lopussa on surullisenkuuluisa esimerkki vuoropuhelusta, joka ei koskaan ottanut tuulta alleen. Tuolloin joukko johtavia angloamerikkalaisia filosofeja kokoontui konferenssiin ranskalaisten kollegoidensa kanssa. Tavoitteena oli etsiä yhteistä maaperää etenkin Oxfordissa vaikuttavan (arki)kielen filosofian ja kanaalin toisella puolen vahvana elävän fenomenologisen perinteen välillä. Kanadalainen filosofi Charles Taylor on luonnehtinut tapahtuman antia tyhjentävästi idiomilla dialogue … Lue lisää

Pääkirjoitus 2/13

kirjoittaja

  Vuonna 1929 alkanut ”suuri lama” taittui bruttokansantuotteella laskettuna 1933. Vuonna 2008 roihahtaneesta lamasta on tulossa uusi normaali, ja reaalitalouden kasvu voidaan mitataan korkeintaan vuosilustoissa. Vaikka kaikki muutoksen merkit ovat ilmassa, poliittisesti hyvin vähän on tapahtunut. Esimerkit ovat yksittäisiä ja osittaisia: oikeastaan vain Islanti on onnistunut irtisanoutumaan veloistaan. Lama tuottaa oman spektaakkelinsa. Toistaiseksi varakas pohjoinen … Lue lisää