Pääkirjoitus 1/2025 – Mitä me näemme?

Suomalaisen ja muun eurooppalaisen poliittisen keskustelun välille on viimeisten reilun kahden kuukauden sisällä revennyt railo. Erityisesti Suomen valtiojohtoa luonnehtii tällä hetkellä kyvyttömyys – tai haluttomuus – tunnistaa ja nimetä Trumpin Yhdysvaltojen toimintaa keskellä valtavaa kansainvälistä kriisiä. Suomessa on ensinnäkin huomattavan hitaasti konkretisoitumassa ymmärrys siitä, että Yhdysvallat ei enää käytännössä ole Euroopan liittolainen eikä se ole … Lue lisää

Pääkirjoitus 4/24

Kuva: Touko Hujanen

Marraskuussa uutisoidun tutkimuksen mukaan maallikkolukijat pitivät enemmän tekoälyn kuin ihmisen kirjoittamista runoista. Kielimallia koulutettiin kymmenen runoilijan korpuksilla Chaucerista ja Shakespearesta Plathiin ja Laskyyn. Koehenkilöillä tätä koulutusta ei ollut: yli 90 prosenttia osallistujista luki runoutta vuodessa joitakin kertoja tai ei lainkaan, ja kaksi kolmannesta ei tuntenut yhtäkään kohderunoilijaa, jota tekoäly oli imitoinut. Koska mallien kehittyminen on … Lue lisää

Pääkirjoitus 3/24: Sienimäistä käyttäytymistä

Tieteet ja taiteet paikkaavat ihmisaistien vajavaisuutta monin tavoin. Ne myös kurottavat kohti muiden lajien tuottamaa tietoa. Esimerkiksi Cesar & Lois -taiteilijakollektiivin tuore teos Boreal Intelligence kerää ja visualisoi metsän olioiden aistimuksia erilaisia antureita ja apparaatteja hyödyntäen. Kiinteästä yhteydestä luonnontieteisiin kertoo, että teos on tehty yhteistyössä Oulun yliopiston Oulangan tutkimusaseman kanssa. Teoksellaan kollektiivi pyrkii kehittämään ”ekosysteemistä … Lue lisää

Pääkirjoitus 2/24

Vincent Bevins nimeää kirjansa If We Burn (2023) alaotsikossa 2010-luvun ”joukkomielenosoitusten vuosikymmeneksi”. Los Angeles Timesin kirjeenvaihtajana Brasiliassa kannuksensa hankkinut journalisti piirtää globaalia kuvaa paikallisin tapausesimerkein. São Paulosta Tunisiin ja Kairoon, Hongkongista Kiovaan, Jakartaan ja Santiago de Chileen protestoijat lähtivät kaduille sankoin joukoin useammin kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa. Poliittisilta tavoitteiltaan ja vaikutuksiltaan moninaisia liikehdintöjä yhdisti … Lue lisää

Pääkirjoitus 4/23

Vanha Kummeli-sketsi alkaa näin: Ylen tutkivat toimittajat Mäntysalo ja Rimpiläinen rämpivät marraskuisessa pirkanmaalaisessa metsässä ja löytävät jonkinlaisen ulkoalttarin sekä pajusta askarrellun viisikannan. Muutama järsitty eläinmenluukin vilahtaa käsivaralta kuvatulla videolla. Epäiltynä on – pitipä arvata – perussuomalaisten ryhmissä vaikuttanut nelikymppinen mies, jota Yle kutsuu selvityksessään ”maisteriksi”. Tapaukseen liitetyllä videolla hahmo huojuu samassa metsikössä mustassa kaavussa ja … Lue lisää

Pääkirjoitus 3/23

Esseessään ”Miksi kirjoitan” (1946) George Orwell (1903–1950) erittelee päämääriään, motiivejaan ja luonnettaan poliittisena kirjailijana kuvaamalla omaa taustaansa ja kehityskulkuansa. Brittikirjailija tunnustaa lapsesta saakka rakastaneensa ympäröivää maailmaa, saaneensa nautintoa esineistä ja tiedonmurusista, löytäneensä jo nuorena ilon kielen soinnista ja olevansa edelleen tarkka proosatyylistä. Orwell arvelee, että lapsuuden vaikutelmat ja esteettiset motiivit olisivat saaneet hänet kirjoittamaan koristeellisia … Lue lisää

Pääkirjoitus 2/23

Tulevaisuudensuunnitelmista kysyttäessä olen jo pitkään vastannut: mieluiten katsoisin, kun puut kasvavat. Puiden kasvun katsominen on hidasta työtä. Se kestää vuosia tai vuosikymmeniä. Jos katsotaan vaikkapa mäntyjä tai tammia, vuosisatojakin. Sitä ei myöskään opi aivan äkkiä. Vähän olen jo katsellut mäntyjä ja koivuja, leppiä ja pihlajoita. Ja omenapuitakin, sakset kädessä: mihinköhän suuntaan tuo oksa aikoo kasvaa? … Lue lisää

Pääkirjoitus 1/23

”Meille saarnataan, että ihmisluonto on juuriaan myöten turmeltunut, ihminen on syntynyt paholaisen lapseksi, hän on paha. Mitään tätä tyhmempää ei voisi keksiä.”       – Voltaire1 Lapsuuden kokemukselle on hankalaa tehdä oikeutta ilmiön omakohtaisuudesta huolimatta – tai juuri siksi. Lapsuutta lähestytään helposti aikuisen silmin, tai sen tarkastelu valjastetaan vaikkapa tietyn ihmiskuvan ajamisen välineeksi – … Lue lisää

Pääkirjoitus 4/22

Klassikoksi muodostuneessa puheessaan vuodelta 1994 järjestelmätutkija Donella Meadows kertoo vetämästään työpajasta, jossa maailman nälänhätiä tutkineet asiantuntijat kieltäytyivät luomasta visioita nälättömästä maailmasta. Pelkkä visioinnin ajatus nostatti näissä tieteentekijöissä monenlaista vastarintaa: paremman maailman kuvittelu nähtiin ajanhukkana, naiivina idealismina, jopa vaarallisena fantasiointina. Tärkeämpää pidettiin ratkaisujen kehittämistä, ”asiaan keskittymistä”. Kuva: Petteri Kivimäki. Keskustelun edetessä tieteentekijät alkoivat kuitenkin nostaa esiin … Lue lisää

Pääkirjoitus 3/22

”Olen Tšernobylin todistaja… [K]ummasta minä todistan, menneisyydestä vai tulevaisuudesta? […] Mielestäni Tšernobyl on alkua uudelle historian kaudelle. Se on sekä tietoa että näkymä tulevaisuuteen. Aikaisemmat käsityksemme itsestämme ja maailmasta ovat ristiriidassa keskenään. […] Tšernobyl on ennen kaikkea aikaan liittyvä katastrofi.”1 Näin kirjoitti Nobel-voittaja Svetlana Aleksijevitš dokumenttiromaaninsa Tšernobylista nousee rukous (1997) laajennetun laitoksen esipuheessa kaksikymmentä vuotta … Lue lisää