Georg Henrik von Wright ja ympäristökysymys – Kohti kriittistä kokonaiskuvaa

Georg Henrik von Wright (1916–2003) oli Edward Westermarckin ja Jaakko Hintikan ohella 1900-luvun merkittävin suomalainen filosofi. Hän loi monella tavalla uraauurtavan kansainvälisen uran loogikkona sekä Wittgensteinin inspiroimana analyyttisenä hermeneutikkona ja tämän teosten toimittajana. Von Wright oli opiskeluvuosistaan lähtien myös keskusteleva filosofi, poliittinen ja aikalaiskriittinen intellektuelli, jonka vaikutus tuntui kaikkialla Pohjoismaissa. Von Wrightin historiallisen, poliittisen ja … Lue lisää

Esoteria filosofian poissuljettuna toisena

Monitieteinen akateeminen esoterian tutkimus on nostanut esille viime vuosikymmenien aikana lukemattomia tieteen, taiteen ja politiikan historiaan liittyviä kehityskulkuja, joissa perinteisesti ”huuhaana” sivuutetuilla ilmiöillä on ollut usein paljon luultua merkittävämpi rooli. Vastaavaa tutkimusta on tehty filosofian piirissä toistaiseksi vain hyvin marginaalisesti. On tarkasteltava esoterian roolia myös filosofian historiassa, sillä esoteerisesta ajattelusta peräisin olevilla ideoilla on relevanssia … Lue lisää

Platonin filosofian esoteeriset tulkinnat modernin tutkimuksen piirissä

Platonin (427–347 eaa.) kokonaisena säilynyt tekstikorpus on yksi länsimaisen filosofian historian luetuimpia ja tulkituimpia. 1900-luvulla niin Manner-Euroopassa kuin Yhdysvalloissa kehittyi uusi tutkimuksellinen paradigma, joka perustui niin sanotun esoteerisen puolen tulkitsemiseen Platonin filosofiassa. Näiden tulkintojen lähtökohtina toimivat ennen kaikkea Platonin kirjoittamattomat filosofiset opit sekä niiden suhde kirjoitukseen keinona välittää filosofista ajattelua. Tarkoitukseni ei ole ottaa kantaa … Lue lisää

Simo Knuuttila in memoriam

I Teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian emeritusprofessori Simo Knuuttila kuoli äkillisesti kesäkuun 17. päivänä 2022. Hän jätti jälkeensä valtavan aukon niin paikallisessa kuin maailmanlaajuisessakin tutkijayhteisössä. Kuten myös muut muistelijat ovat maininneet, Simon työskentelytapa oli ”yksin puurtamisen” rinnalla syvän yhteisöllinen1. Hän koulutti kokonaisen sukupolven tutkijoita, lehtoreita ja professoreita sekä toimijoita myös akateemisen työn ulkopuolisille aloille. Simon akateemiset … Lue lisää

Katse kohti pimeää

Meidän on pidettävä yllä pessimismin liekkiä: syvästi synkkinä aikoina, jolloin karkea optimismi on pahe, pessimismistä sukeutuu hyve. Joukko läntisiä filosofeja joutui 1600- ja 1700-luvuilla tukkanuottasille, paperilla ainakin, ikivanhasta pahuuden ongelmasta: miten jumala saattoi sallia pahuuden ja kärsimyksen olemassaolon maailmassa? Pierre Baylen, Nicolas Malebranchen ja Gottfried Wilhelm Leibnizin kaltaiset filosofit, joita seurasivat myöhemmin sellaiset kaanonin tukipilarit … Lue lisää

Rakkaus, yhteiskunta ja omaisuus Hegelin ja Levinasin filosofiassa

Emmanuel Levinasin ja G. W. F. Hegelin ajattelun erot nousevat esille useammin kuin yhtäläisyydet. Levinasille Hegel edustaa länsimaisen filosofian perinnettä, jossa ei anneta lainkaan sijaa absoluuttiselle toiseudelle, eikä hänen määritelmänsä mukaan siten myöskään todelliselle etiikalle. Tästä perustavanlaatuisesta erosta huolimatta esitän seuraavassa, että kummatkin filosofit käsittelevät rakkauden ja yhteiskunnallisen elämän välistä suhdetta hyvin samankaltaisilla tavoilla. Rakkauden … Lue lisää