Logiikan ja reaalifilosofian suhteesta Hegelillä

G. W. F. Hegel (1770–1831) katsoi esittäneensä välttämättömän järjestelmän. Se ei olisi vain yksi monista kokonaisrakennelmista filosofian historian jatkumossa, vaan absoluuttinen systeemi. Logiikan ja reaalifilosofian suhde systeemissä on keskeisimpiä Hegelin filosofian herättämiä kysymyksiä. Hänen järjestelmänsä ensimmäisen osan eli logiikan ja toisen ja kolmannen osan muodostavan reaalifilosofian on määrä vastata toisiaan. Hänen tuotannossaan on kuitenkin aineksia … Lue lisää

Mikä nykyfilosofiassa on vialla?

Ingressi: Läntinen filosofia jakautuu kolmeen osaan: analyyttiseen filosofiaan, mannermaiseen filosofiaan ja filosofianhistoriaan. Eikä niistä yksikään ole hyvällä tolalla. Analyyttinen filosofia suhtautuu epäilevästi filosofian tieteellisyyteen, eikä se siksi välitä tosimaailmasta. Mannermainen filosofointi ei koskaan ole kunnollisen teoreettista, ja se räätälöidään jo ennakolta sopimaan erinäisiin poliittisiin ja eettisiin johtopäätöksiin. Filosofianhistoriaa tutkitaan lähinnä alueellisista lähtökohdista: tutkimuskohde määräytyy sen … Lue lisää

Mitä Klinikan synnystä pitäisi muistaa?

niin & näin 4/14:ään oli ansiokkaasti kerätty kirjoituksia Michel Foucault’n nyt suomennetusta, mutta jo yli puoli vuosisataa sitten ilmestyneestä teoksesta Klinikan synty. Lukijana kiitän tästä. Raimo Puustisen puheenvuorossa ”Sumea katse” kuitenkin kehotettiin unohtamaan koko teos. Yleislääketieteen professorin mielestä sen edelleen herättämä keskustelu, johon hän tosin itsekin nyt osallistuu, on nimittäin täysin aiheetonta. Sallittakoon lehden lukijan … Lue lisää