Armon armoilla – José Saramagon Kertomus sokeudesta poikkeustilaromaanina

Portugalilaiskirjailijan dystooppinen romaani näyttää ensilukemalta kuljettavan lukijansa valosta pimeyteen ja takaisin. Giorgio Agambenin poliittisesta filosofiasta ammentava Saramago-tutkimus onkin korostanut, kuinka teoksen päähenkilöiden ryhmä kykenee sokeusepidemian otteessa mitenkuten tarrautumaan säällisen elämän rippeisiin ja selviää. Pelastuneiden näkökulma kuitenkin sivuuttaa lukuisat romaanissa menehtyvät sokeat. Tarkentamalla katseeni heihin osoitan, kuinka teoksen kerronnassa vilahtavat kuolevat sokeat muodostavat Kertomus sokeudesta -romaanin … Lue lisää

Kirjoittaminen ja automaatio – Tietämisestä ja taitamisesta tekoälyn aikakaudella

Kirjoitan tätä artikkelia suuritöisen romaanin juuri viimeisteltyäni. Romaanin kanssa työskentely on kestänyt anteliaasti laskeskellen neljä vuotta, ja todellisuudessa sitäkin pidempään. Mitä järkeä tällaisessa puuhastelussa on, jos tekoäly voi kirjoittaa samanlaisen kirjan napin painalluksella? Lue lisää…

Referentiaalisuuden reunaehdot eli Collianderien elämäkerturit luottamussopimusta solmimassa

Tietokirjoittamista määrittelee referentiaalisuuden vaade: sanotulla pitää olla vastineensa todellisuudessa. Tässä artikkelissa elämäkerturi avaa kirjoitusprosessiaan ja pohtii tekemiään valintoja. Miten lukija vakuutetaan kirjoittajan hyvistä aikomuksista ja tulkintojen paikkansapitävyydestä? Samalla siinä kehitellään tietokirjoittamisen tutkimukseen soveltuvaa luottamussopimuksen käsitettä. Lue lisää…

Sisäisen kartaston virtaus – Ergodisuus ja verkottuvuuden kirjalliset keinot Antti Salmisen Lomonosovin moottorissa ja Maria Matinmikon Kolkassa

Antti Salmisen ja Maria Matinmikon teoksissa lukemisjärjestystä koskevat valinnat kutsuvat tutkimaan tiedollisia ongelmia, jännitteisiä symbiooseja ja verkottuvuutta. Vaihtoehtoiset lukemisen reitit herättävät kysymyksiä valintojen mahdollisuuksista ja rajoitteista. Lue lisää…