Kun kriitikot toivovat lisää köyhyyskuvauksia, televisiokatsojat nauttivat rikkaiden ylellisyydestä. Rahan moralisointi houkuttelee, samalla kun ideologiakritiikki on kuollut. Miksi rikkaat ovat tulvineet televisioon? Ja miten nykydraama muokkaa käsityksiämme taloudellisesta eriarvoisuudesta ja hyvästä yhteiskunnasta? Lue lisää…
Tietoisuus historiallisista säveltäjänaisista on kasvussa, ja musiikin sukupuolihistorian tutkimus on avannut kiinnostavia katsantokantoja koko musiikkialan historiaan. Millaiselta näyttää musiikkikritiikin menneisyys Suomessa naisnäkökulmasta? Tähän kysymykseen pureudutaan seuraavassa artikkelissa yhden merkittävän suomalaisen kriitikon, Anna Ingmanin (1851–1930) uran ja elämäntarinan myötä. Lue lisää…
Kuvat: Kimmo Hokkanen/Sami Kero Kriittistä ajattelua julkisessa keskustelussa käsitellyt puheenvuoromme ilmestyi HS:n yliökirjoituksena perjantaina 4. kesäkuuta1. Tähdensimme kriittisyyttä tärkeänä tietoperustaisen arvioinnin ja harkinnan kansalaistaitona vastoin yleistä tapaa mieltää se yksinomaan kielteisyydeksi ja vastustukseksi. Valaisemme seuraavassa käsitteen ja ilmiön luonteeseen pureutuneen tekstin taustaa ja lisäämme siihen muutaman näkökohdan. Erityisesti kommentoimme rokotekeskustelua. Tietoomme kantautui jo lopputalvesta muuan erikoisen huolestuttava … Lue lisää
Covid-19 on antanut sysäyksen vilkkaaseen tieteelliseen julkaisemiseen kautta koko maailman. Tuoreen tutkimuksen mukaan viime vuoden lokakuun puoliväliin mennessä oli jo ilmestynyt lähes 170 000 pandemiaa käsittelevää tekstiä1. Samaan aikaan tiede on omistautunut ymmärtämään ja kohtamaan uutta uhkaa, joka leviää sosiaalisessa mediassa kiihtyvää vauhtia: disinformaatiota eli harhauttavasti vääristeltyä informaatiota. Kuva: Theo Rathsam Tällaisen epätiedon käsite on … Lue lisää
Koronapandemian aikana monitahoinen kieltämisen aate yleistyi Brasiliassa hälyttävän laajasti. Sen ilmenemismuotoja ovat muun muassa taudin vakavuuden vähättely, ehkäisytoimien vastustaminen, puutteellinen raportointi epidemiologisista löydöksistä, laistaminen kansanterveydellisten toimintaohjelmien hahmottelusta, kannustaminen tieteellistä perustaa vailla oleviin hoitoihin ja yritykset kiistää rokotusten luotettavuus. Tällainen negationismi korostaa epävarmuuksia, vaikuttaa ihmisten hakeutumiseen sairauden ennaltaehkäisyn piiriin, horjuttaa koko maan kykyä suoriutua pandemiasta ja … Lue lisää
Theodor W. Adorno, Näkökulmia uuteen oikeistoradikalismiin (Aspekte des neuen Rechtsradikalismus. Ein Vortrag, 2019). Suom. Sauli Havu. Vastapaino, Tampere 2020. 86 s. ”Amerikka ensin” -tyyppisten mantrojen globaali suosio 2010-luvulla kielii suurten ihmisjoukkojen tarpeesta lääkitä järkkyvää omanarvontuntoaan avoimen rasistisella tai vähintäänkin ”toiset” ulossulkevalla ryhmäidentiteetillä. Miksi? Ilmiön ymmärtäminen vaatii nykyisen tieteellisen erikoistumisen myötä harvinaiseksi käynyttä pyrkimystä kokonaishahmotukseen. Tällaisen … Lue lisää
Alkukesän niin & näin –artikkeli syventyi perussuomalaisten maahanmuuttajavastaisuuteen. Ydinkysymys kuului, miten kunnallisvaaliehdokkaaksi syksyllä 2008 asettuneen ja 2017 puoluejohtajaksi valitun Jussi Halla-ahon (s. 1971) ja hänen hengenheimolaistensa oli onnistunut istuttaa oma strateginen vetoamis- ja vaikuttamissanansa ”maahanmuuttokriittisyys” yleiseen kiertoon. Siitä sukeutui kutakuinkin kiistämättömän luonteen saanut termi uutisraportointiin ja poliittiseen keskusteluun melkeinpä kokonaisen vuosikymmenen ajaksi. Mitä sitten tapahtui? Erään … Lue lisää
niin & näin
Kaupinkatu 19
33500 Tampere
040-721 4891