Asiasanat: Suomen historia

Viraalisuus – kulttuurihistoriallinen näkökulma

kirjoittaja

Viraalisuus on ollut niin julkisessa keskustelussa kuin kulttuurintutkimuksessakin voimakkaan kiinnostuksen kohteena 1990-luvulta lähtien. Julkisessa keskustelussa sana ”viraali” on alkanut tarkoittaa viruksen tapaista tai viruksen tavoin leviävää. Se voi viitata myös konkreettisesti erittäin nopeasti suosituksi tulevaan viestiin tai ilmiöön, joka kiertää henkilöltä toiselle, erityisesti internetissä. Videoiden lisäksi viraalisia voivat olla nopeasti jaetut Twitter-viestit tai Facebookissa leviävät … Lue lisää

Valtiomanagerismi ja yritystuet – jälkiekspansiivisen hyvinvointivaltion muodonmuutoksia

kirjoittaja

Manageristinen ajattelu vaikutti Suomen valtion rakenteiden muutoksiin 1980- ja 1990-luvuilla. Uudet johtamisopit näkyivät keskus- ja paikallishallinnon vallanjaossa: valtion roolia verorahojen ohjaamisessa vahvistettiin samalla, kun kunnille annettiin valtaa päättää keinoista, joilla valtion määräämät tehtävät hoidettiin. Reformi hyödynsi uusista johtamisopeista johdettua ajatusta strategisen ja operatiivisen vallan erottelusta: manageristinen valtio määritti strategian ja kunnat hoitivat operatiivisen osuuden. Vallanjako … Lue lisää

Pääkirjoitus 4/17

kirjoittaja

Elmer Diktoniuksen esikokoiskokoelmassa Min dikt (1921) viivähdetään noen myrkyttämän, ”hiilenmustan talon” äärellä. Runon puhuja katsoo ikkunassa ymmyrkäisenä istuvan pojan kalpeita kasvoja: ”Kauhu täytti minut: ihmiset, mitä olemme? mihin menemme? mitä olemme tehneet?”1 Kuva: Antti Salminen Säkeet on kirjoitettu kolme vuotta sisällissodan jälkeen. Ne kaikuvat takaraivossa lukiessani Diktoniuksen romaania Janne Kubik (1932), joka marssittaa muotopuolen tai … Lue lisää

Kirjeet ajan ja paikan tunteikkaina ylittäjinä

kirjoittaja

1800-lukua on kutsuttu kirjeiden kirjoittamisen kulta-ajaksi. Kirjeitä ihannoitiin autenttisena, spontaanina ja luonnollisena itseilmaisun tapana. Ne kuuluivat tiiviisti etenkin säätyläistön elämäntapaan, ja niiden välityksellä ylläpidettiin suku- ja suhdeverkostoja.1 Kirjemuoto lajityypillisine piirteineen määritti myös tunnesuhteiden rakentumista ja vaalimista. Säätyläistön kirjeenvaihto sisälsikin usein vuolasta tunnepuhetta. Vastaanottajalleen kirjeet olivat elonmerkkejä ja tunteiden todisteita. Kirjeet olivat 1800-luvulle asti olleet etenkin … Lue lisää

Järjellä ja tunteella aviovuoteeseen – Suomalaisen avioliiton ja yhteiselämän historiaa

kirjoittaja

  Suomen eduskunta hyväksyi joulukuussa 2014 lakimuutoksen, joka mahdollistaa samaa sukupuolta olevien parien avioliiton. Avioliittolainsäädännöstä keskustellaan kuitenkin edelleen kiivaasti. Monet keskustelijat pohjustavat väitteitään historialla ja kristillisellä perinteellä, mutta harva tietää, että kirkollinen vihkiminen määrättiin Suomessa pakolliseksi vasta vuonna 1734. Toki papin aamen oli ollut pitkään vakiintunut käytäntö, mutta vanhempi, keskiajalta peräisin ollut lainsäädäntö oli pitänyt … Lue lisää