Asiasanat: Suomen historia
Haaste historianopetukselle: hukkuuko yksilön kokemus sodasta kansallisen tarinan puristuksessa?
Satiirisessa sotaromaanissa Me sotasankarit (Catch-22) kirjailija Joseph Heller pohtii, onko sodassa mahdollista ilmoittaa tulleensa hulluksi. Heller esittelee tilanteen, jossa sotilas toteaa olevansa hullu ja pyytää vapautusta sotatehtävistä, jolloin hän kuitenkin osoittaa järkevyytensä, sillä ainoa järkevä sodanaikainen teko on pyrkiä pois, koska sota itsessään on niin hullua1. Huomio nousi mieleeni, kun pohdin kuinka sotahistoriaa tulisi opettaa nuorille. … Lue lisää
Viraalisuus – kulttuurihistoriallinen näkökulma
Viraalisuus on ollut niin julkisessa keskustelussa kuin kulttuurintutkimuksessakin voimakkaan kiinnostuksen kohteena 1990-luvulta lähtien. Julkisessa keskustelussa sana ”viraali” on alkanut tarkoittaa viruksen tapaista tai viruksen tavoin leviävää. Se voi viitata myös konkreettisesti erittäin nopeasti suosituksi tulevaan viestiin tai ilmiöön, joka kiertää henkilöltä toiselle, erityisesti internetissä. Videoiden lisäksi viraalisia voivat olla nopeasti jaetut Twitter-viestit tai Facebookissa leviävät … Lue lisää
Valtiomanagerismi ja yritystuet – jälkiekspansiivisen hyvinvointivaltion muodonmuutoksia
Manageristinen ajattelu vaikutti Suomen valtion rakenteiden muutoksiin 1980- ja 1990-luvuilla. Uudet johtamisopit näkyivät keskus- ja paikallishallinnon vallanjaossa: valtion roolia verorahojen ohjaamisessa vahvistettiin samalla, kun kunnille annettiin valtaa päättää keinoista, joilla valtion määräämät tehtävät hoidettiin. Reformi hyödynsi uusista johtamisopeista johdettua ajatusta strategisen ja operatiivisen vallan erottelusta: manageristinen valtio määritti strategian ja kunnat hoitivat operatiivisen osuuden. Vallanjako … Lue lisää
Pääkirjoitus 4/17
Elmer Diktoniuksen esikokoiskokoelmassa Min dikt (1921) viivähdetään noen myrkyttämän, ”hiilenmustan talon” äärellä. Runon puhuja katsoo ikkunassa ymmyrkäisenä istuvan pojan kalpeita kasvoja: ”Kauhu täytti minut: ihmiset, mitä olemme? mihin menemme? mitä olemme tehneet?”1 Kuva: Antti Salminen Säkeet on kirjoitettu kolme vuotta sisällissodan jälkeen. Ne kaikuvat takaraivossa lukiessani Diktoniuksen romaania Janne Kubik (1932), joka marssittaa muotopuolen tai … Lue lisää
