Asiasanat: uskonnonopetus
Uskonnonopetuksen efekteistä
Ingressi Perinteemme on sekoitusta kahdesta lähteestä, magiasta ja järjestä. Maaginen suhde luontoon on vahva, kuten voimme huomata pyrkimyksistämme luonnonmukaiseen, aitoon, palaamiseen, jossa ihmisen koti on yhä metsä tai savanni. Eurooppalainen sivistys on yli 2000 vuotta pyrkinyt järkiperäistämään elämisen olosuhteita; luonnontieteiden ja medisiinan kehitys on hieno esimerkki järjen voimasta. Maaginen ja järkiperäinen ovat yhtä vahvoja, … Lue lisää
Uskonto- ja katsomustieto kehitettävä uudeksi oppiaineeksi
Ingressi Suomalaisesta katsomusopetusmallista on viime vuosina keskusteltu julkisuudessa laajasti. Viimeksi kiistaa on aktivoinut kesäkuussa 2012 annettu perusasteen tuntijakopäätös. Viime vuosikymmeniltä ei löydykään koulu-uudistusta, jonka yhteydessä koulun katsomusopetuksesta ei olisi kiistelty. On yllättävää, ettei siitä huolimatta vallitsevaa mallia ole juurikaan uudistettu, vaikka sen lähtökohdat ovat 1920-luvulta – aikakaudelta, jolloin muun muassa yhteiskunnan väestörakenne ja valtakirkon … Lue lisää
Oman uskonnon opetus on postliberaali ratkaisu
Ingressi Uudet ajatukset saavat alkunsa rajapinnoilla, joissa erilaiset maailmat kohtaavat. Omalla akateemisella polullani merkittävimmät oivallukset syntyivät, kun systemaattinen teologia, uskontotiede ja kasvatustiede kohtasivat toisensa. Näin tapahtui vuosina 2004–2010, jolloin koulutin opettajia Helsingin yliopistossa. Siirryin opettajankoulutuksen maailmaan hindulais-kristillisen dialogin tutkimuksen parista, mikä vaati aiemmin opitun soveltamista uudessa kontekstissa. Prosessissa näkemyksekseni muodostui, että oman uskonnon opetuksen … Lue lisää
Katsomusopetuksen malli vähemmistö- ja historiapolitiikkana
Ingessi Pohdin seuraavassa katsomusopetuksen mallia suomalaisen vähemmistö- ja historiapolitiikan näkökulmista. Tiedostan, että aihe kattaa vain pienen siivun katsomusopetuskeskustelun kokonaisuudesta. Muistuttakoon se kuitenkin, että katsomusopetuksen malli on väistämättä vähemmistöpoliittinen kannanotto, halusimme sitä tai emme. Katsomusaineteemapaketin sivulle
Siiloutumisesta toiseuden kohtaamiseen: irti ”oman uskonnon” opetuksesta
Ingressi Suomalainen uskonnonopetus on kohtuullisen hyvällä tolalla, mutta siinä voidaan silti havaita ainakin kolme merkittävää ongelmaa: ’oman uskonnon’ epämääräinen käsite, uskonnonopetuksen ja moraalikasvatuksen suhde sekä uskonnonopetuksen teemojen kytkeytyminen koulun muiden oppiaineiden sisältöihin, muun muassa luonnontieteiden ja historian opetukseen. On vakavasti harkittava oman uskonnon opetuksesta luopumista ja kaikille peruskoulun oppilaille yhteisen etiikkaa, filosofiaa ja uskontotietoa … Lue lisää
Uskonto, kulttuuri, elämänkatsomus, filosofia
Ingressi Uskonnonopetuksen suomalainen käytäntö on perua evankelis-luterilaisen kirkon historiallisesta erityisasemasta. Kirkon aseman suojaaminen on yhä mallin säilymisen tärkein syy. Syy on ymmärrettävä, mutta se ei saa muodostaa ylittämätöntä estettä uudistuksille. Peruskouluun tulisi tuoda kaikille yhteistä uskonnon-, katsomus- ja etiikanopetusta sekä filosofista dialogia. Katsomusaineteemapaketin sivulle
Jälkisanat: koulureformien visioita ja näpertelyä
Peruskoulu on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka. Ainoana koko kansaa käytännössä yhdistävänä laitoksena se kokoaa ikäluokat valtakunnallisen oppimäärän äärelle yhdeksäksi tärkeäksi ja herkäksi vuodeksi. Julkisessa keskustelussa koulun painoarvo jää usein piiloon. Lapset ja nuoret on helppo unohtaa, sillä he eivät ole läsnä paikoissa, joissa päätökset tehdään.
