niin et näin
Vastauksia ylioppilaskokeessa
Poimintoja vastauksista (ilmestynyt painetussa lehdessä). Katso koko vastaukset Varis ja Moisio.
Mark Cousins, aktiivikatsoja
Elokuvan historia elää! Mukaansatempaavasta Elokuvan tarina -sarjastaan (The Story of Film: An Odyssey, 2011) tunnettu Mark Cousins (s. 1965) vieraili Helsingissä ensi kertaa Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla syksyllä 2014. Vuosikymmen myöhemmin hän on jälleen Helsingissä, tällä kertaa DocPoint-festivaalilla. Pohjois-Irlannissa varttunut ja Edinburghiin asettunut Cousins on sitten viime visiitin ehtinyt tehdä 19 pitkää elokuvaa, yli 14-tuntisen … Lue lisää
Kirjoittaminen ja automaatio – Tietämisestä ja taitamisesta tekoälyn aikakaudella
Kirjoitan tätä artikkelia suuritöisen romaanin juuri viimeisteltyäni. Romaanin kanssa työskentely on kestänyt anteliaasti laskeskellen neljä vuotta, ja todellisuudessa sitäkin pidempään. Mitä järkeä tällaisessa puuhastelussa on, jos tekoäly voi kirjoittaa samanlaisen kirjan napin painalluksella? Lue lisää…
Niko Skorpio
Niko Skorpio työskentelee kuvan, äänen ja sekalaisen kadonneen ja löydetyn materiaalin parissa. Hänen taustansa on kokeellisessa underground-musiikissa ja graafisessa suunnittelussa, joiden parissa hän on toiminut 1990-luvulta alkaen. Viime aikoina hän on keskittynyt abstraktiin tussipiirustukseen. ”Työskentelyni on intuitiivisten tilojen kartoittamista. Suosin sattumaa ja muita kontrollia hylkiviä keinoja voidakseni luovuttaa ohjakset alitajuisille voimille. Jonkin ihmisluonnolle vieraan tavoitteleminen … Lue lisää
Kristiina Korjonen
”Olen vuonna 2017 Turun Taideakatemiasta valmistunut tamperelainen taidemaalari. Teokseni ovat abstrakteja akryylimaalauksia, joiden pinnan rakennan toistamalla pieniä vetoja maaliin kastettua virkkuukoukkua tai kynän kärkeä apuna käyttäen. Maalaaminen on minulle pyrkimystä tehdä järjestystä ja kauneutta kaaokseen. Tekniikkani on hidas ja keskittymistä vaativa ja jo itsessään osa teemoja mitä teokseni käsittelevät; ajan kulumista ja hetkessä läsnä oloa. … Lue lisää
Pääkirjoitus 4/24
Marraskuussa uutisoidun tutkimuksen mukaan maallikkolukijat pitivät enemmän tekoälyn kuin ihmisen kirjoittamista runoista. Kielimallia koulutettiin kymmenen runoilijan korpuksilla Chaucerista ja Shakespearesta Plathiin ja Laskyyn. Koehenkilöillä tätä koulutusta ei ollut: yli 90 prosenttia osallistujista luki runoutta vuodessa joitakin kertoja tai ei lainkaan, ja kaksi kolmannesta ei tuntenut yhtäkään kohderunoilijaa, jota tekoäly oli imitoinut. Koska mallien kehittyminen on … Lue lisää
Hämärän pelit – joitain filologisia huomioita Herakleitoksen fragmenttiin B 52 DK
Pentti Saarikoski kääntää Herakleitoksen fragmentin B 52 DK ”Aika lapsi leikkivä, kuninkuus lapsen kädessä.” Käännös on ilmaisultaan ja hämäryydeltään kiitettävän herakleitoslainen, mutta missä määrin se vastaa alkuperäistä tekstiä? Ehkä Herakleitoksen tarkoituksena ei ollutkaan esittää näkemystään ajan perimmäisestä luonteesta, vaan jotain aivan muuta. Lue lisää…
Referentiaalisuuden reunaehdot eli Collianderien elämäkerturit luottamussopimusta solmimassa
Tietokirjoittamista määrittelee referentiaalisuuden vaade: sanotulla pitää olla vastineensa todellisuudessa. Tässä artikkelissa elämäkerturi avaa kirjoitusprosessiaan ja pohtii tekemiään valintoja. Miten lukija vakuutetaan kirjoittajan hyvistä aikomuksista ja tulkintojen paikkansapitävyydestä? Samalla siinä kehitellään tietokirjoittamisen tutkimukseen soveltuvaa luottamussopimuksen käsitettä. Lue lisää…
Ehdotus kirjoittamisesta taiteellisena tutkimuksena –traktaatti ruktaatti trano runo
0. Oli kevät, seisoin ylämäessä. Tutkimuskysymys on: kuinka kaunokirjallinen voi tieteellinen artikkeli suomeksi olla? Lue lisää…