Status on myös lukijan silmässä
Riie Heikkilä, Miksi lakkasimme lukemasta? Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta. Gaudeamus, Helsinki 2024. 236 s.
niin et näin
Sukupuolen biologian filosofiaa
Sukupuoli tuntuu olevan jatkuvan kiistelyn kohde, milloin mistäkin näkökulmasta. Viime aikoina on kiistelty esimerkiksi siitä, onko biologialla prioriteetti sukupuolen määrittelyssä, tai seuraako biologiasta, että on vain kaksi sukupuolta. Erimielisyyttä on myös siitä, miten biologinen sukupuoli ylipäätään tulisi määritellä. Lue lisää…
Se oli vain vitsi! – Huumoriin vetoaminen rasismin levittämisen välineenä
Huumorin avulla voidaan levittää ja vähätellä rasismia. Ymmärryksemme rasistisen viestinnän luonteesta ja menetelmistä on kasvanut siihen kohdistuneen tutkimuksen myötä merkittävästi. On syytä myös pyrkiä ymmärtämään niitä psykologisia tekijöitä, jotka tekevät ainakin osasta yleisöä alttiin vähättelemään rasismin ongelmaa silloin kun sitä levitetään huumorin kontekstissa. Lue lisää…
Armon armoilla – José Saramagon Kertomus sokeudesta poikkeustilaromaanina
Portugalilaiskirjailijan dystooppinen romaani näyttää ensilukemalta kuljettavan lukijansa valosta pimeyteen ja takaisin. Giorgio Agambenin poliittisesta filosofiasta ammentava Saramago-tutkimus onkin korostanut, kuinka teoksen päähenkilöiden ryhmä kykenee sokeusepidemian otteessa mitenkuten tarrautumaan säällisen elämän rippeisiin ja selviää. Pelastuneiden näkökulma kuitenkin sivuuttaa lukuisat romaanissa menehtyvät sokeat. Tarkentamalla katseeni heihin osoitan, kuinka teoksen kerronnassa vilahtavat kuolevat sokeat muodostavat Kertomus sokeudesta -romaanin … Lue lisää
Political phenomenology from history to the contemporary world – An interview with Antonio Calcagno
Why should we be interested in early women phenomenologists alongside the most famous male philosophers? Why should we care about Latin philosophy that has not been translated into English? Antonio Calcagno (b. 1969) visited the University of Helsinki in November 2024, invited by the Centre of Excellence EuroStorie. Calcagno is a professor of philosophy at … Lue lisää
Suomalaisten Nato-päätös kollektiivisena epifaniana: Kertomus kansallisesta havahtumisesta
Suomen päätöstä hakea Naton jäseneksi on keväästä 2022 saakka kerronnallistettu journalistisessa ja poliittisessa puheessa kohtalokkaana havahtumisen hetkenä ja käännekohtana suomalaisten kansallisessa ”tarinassa”. Millaisia merkityksiä tällainen Nato-päätöksen ymmärtäminen kansakunnan kollektiivisena epifaniana kantaa mukanaan, ja millaisista kulttuurisista mallitarinoista se ammentaa? Tässä artikkelissa ruodimme kirjallisuudentutkijoina Natoa koskevan mediakeskustelun kerronnallisia keinoja ja pohdimme alamme teorioiden ja käsitteistön selitysvoimaa niiden … Lue lisää
Tunnesuhteet ja sukutraditio suomen- ja ruotsinmielisessä kansallisessa kiinnittymisessä: Johanna Schybergson aatteiden välissä
Johanna Schybergson (1856–1936, os. Tikkanen) oli 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka lähisuhteissa yhdistyivät suomenmielinen sukutausta sekä myöhempi kiinnittyminen ruotsinkielisiin piireihin avioliiton ja kansalaisyhteiskunnan aktiviteettien kautta. Johanna Schybergsonin samaistumisen ja kuulumisen kokemuksiin vaikuttivat tunnesuhteet ja yhteiskunnalliset kehityskulut. Lue lisää…
Maamme kollektiivisena kokemuksena Zacharias Topeliuksen oppikirjassa Boken om vårt land
Artikkeli analysoi Topeliuksen oppikirjassa käytettyä me-kerrontaa sekä sen lähi-ilmiöitä. Me-kerronnan avulla teksti tarjoaa suomalaisille, erityisesti ensisijaisena lukijakuntana toimineille koululaisille, kollektiivista kokemusta kuulumisesta yhteiseen kansaan, jolla on ’meidät’ muista erottava identiteetti. Kertoja asettuu välillä osaksi kuvattua kansaa, välillä tarkastelee sitä ulkopuolelta. Myös kansan sisäiset eroavaisuudet ja suomalaisuuden negatiiviset puolet nousevat kerronnassa esiin. Kokonaisuutta kehystää kertojan näkemys … Lue lisää
Pääkirjoitus 1/2025 – Mitä me näemme?
Suomalaisen ja muun eurooppalaisen poliittisen keskustelun välille on viimeisten reilun kahden kuukauden sisällä revennyt railo. Erityisesti Suomen valtiojohtoa luonnehtii tällä hetkellä kyvyttömyys – tai haluttomuus – tunnistaa ja nimetä Trumpin Yhdysvaltojen toimintaa keskellä valtavaa kansainvälistä kriisiä. Suomessa on ensinnäkin huomattavan hitaasti konkretisoitumassa ymmärrys siitä, että Yhdysvallat ei enää käytännössä ole Euroopan liittolainen eikä se ole … Lue lisää
Kuoleman varjon laaksoon – Ydinsota elokuvissa
Maailmanlaajuinen ydinsota oli konkreettinen uhka läpi koko kylmän sodan aikakauden, ja sen varjossa kasvoi useampi sukupolvi. Tuota mielen kuvastoa voi olla vaikea tavoittaa nykyään, mutta ydinsodan vaarojen ymmärtäminen on yhä tärkeämpää, kun ydinsapelia kalistellaan niin Venäjällä ja Pohjois-Koreassa kuin Israelissakin. Maailmanlopun ainekset ovat yhä olemassa, mutta asiaa on vaikea kuvitella. Elokuvalliset kuvaukset ydinsodasta auttavat ymmärtämään … Lue lisää