Asiasanat: hegemonia

Selluhegemonia – Suomalaisen metsävallan ruumiinavaus

kirjoittaja

Metsät ovat olleet Suomessa viime vuodet laajan yhteiskunnallisen kiistelyn kohteena. Erityisesti huolta ovat herättäneet intensiivisiin metsänhakkuisiin perustuvan metsätalouden ja puunkäytön ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutukset. Samalla metsäsektorille on esitetty vaatimuksia paitsi ripeiden kestävyysmurrostoimien toteuttamisesta myös jalostusarvon nostamisesta. Näistä vaatimuksista huolimatta metsien käytössä ei kuitenkaan ole tapahtunut mainittavaa muutosta ja metsäsektorin julkinen vallankäyttö on keskittynyt pitkälti vallitsevien metsänkäyttömuotojen … Lue lisää

”Suomesta joustavan oppimisen mallimaa” – Digivisio 2030 -hankkeen ja korkeakoulutuksen digitalisaation kriittinen analyysi

kirjoittaja

Tietoyhteiskunnan strategioita ja tietoyhteiskuntamalleja on laadittu Suomessa jo 1990-luvulta. Niissä informaatioteknologioita on pidetty koulutuksen ja jopa koko Suomen pelastuksena. Osana Juha Sipilän hallitusohjelmaa (2015–2019) Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti vuonna 2017 uuden korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön, Ehdotus Suomelle 100+. Sen yhtenä tuloksena perustettiin korkeakoulukentän kattava koulutuksen digitalisaatiohanke Digivisio 2030. Hankkeessa tavoitellaan kansallista digitaalista ”palvelualustaa”, joka tarjoaa … Lue lisää

Sivistys ja valta kapitalismissa – Kulttuurimaterialistinen näkökulma sivistykseen

kirjoittaja

Sivistys on käsite ja ilmiö, jolle ei ole mahdollista esittää ideologisesti neutraalia määritelmää. Sivistyksessä on myös poliittis-ideologinen ulottuvuutensa. Kapitalistisessa yhteiskunnassa sivistys – tai laajemmin kulttuuri – liittyy aina tälle yhteiskuntamuodostumalle ominaisiin voima- ja valtasuhteisiin. Toisaalta sivistys voi kuitenkin muodostua kapitalismikriittisen vastahegemonisen liikkeen osatekijäksi. Lue lisää…

Sormi osoittaa kuuta. Meditatiivinen kokemus länsimaisen buddhalaisuuden hegemoniastrategioissa

kirjoittaja

Buddhalainen meditaation kuvasto valaistumisen käsitteineen ja meditaatioasentoineen omaksuttiin ja muokattiin viime vuosisadan kuluessa osaksi länsimaisia henkisyyden muotoja. Taustalla on meditatiivisen kokemuksen kategoria, joka mahdollistaa buddhalaisen meditaation universalisoinnin näennäisesti kulttuurista riippumattomaksi. Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa julkaistulla kirjallisuudella oli tässä kehityskulussa tärkeä asema. Erityisesti zenbuddhalaisuus esiteltiin länsimaiseen maailmankuvaan sopivana meditatiivisena perinteenä. Lue lisää…