Artikkeli Archives - Sivu 2 3:stä

Digitaalisuus tuli filosofiaan. Digitaaliset opetusvälineet ja ajattelun taitojen opettaminen yliopistossa

5 huhtikuun, 20241 heinäkuun, 2020 kirjoittaja toimitus

Yliopistojen opetusta digitalisoidaan kiihtyvällä vauhdilla. Tätä varten on kehitetty lukuisia erilaisia alustoja ja sovelluksia. Vuosina 2018 ja 2019 työryhmämme rakensi Helsingin yliopiston etiikan johdantokurssin kokonaan uusiksi digitaalisia alustoja käyttäen. Näiden pilottikurssien perusteella esitämme kolme johtopäätöstä: Digitaaliset menetelmät ja välineet sopivat hyvin filosofian opetukseen, mutta niiden käyttö vaatii opettajilta omien pedagogisten asenteiden, menetelmien ja kurssin päämäärien … Lue lisää

Interventio virtuaaliseen väkivaltaan – Vainoavan vallan fiktio ja vastarinnan strategiat Pilvi Takalan installaatiossa Admirer

5 huhtikuun, 202415 joulukuun, 2019 kirjoittaja toimitus

Englantilainen utilitaristi Jeremy Bentham luonnosteli vuonna 1787 arkkitehtonisen valvontakoneisto panoptikonin. Sen teho perustuu laitoksessa luotavaan ja vähitellen itsevalvonnaksi sisäistyvään mielikuvaan jatkuvasta tarkkailusta. Panoptikonissa valta rakentuu fiktion varaan: valtaa käyttävään vartijaan liitetään kykyjä ja ominaisuuksia, joita hänellä ei inhimillisesti ole. Tällaista fiktioon perustuvaa panoptista vallankayttöä purkaa kuvataiteilija Pilvi Takalan installaatio Admirer. Lue lisää…

Britannian velkavaltion synty ja David Humen velkakritiikki

5 huhtikuun, 202417 syyskuun, 2019 kirjoittaja toimitus

David Humen (1711–1776) esseekokoelmassa Political Discourses vuonna 1752 julkaistu Of Public Credit on aikansa tunnetuimpia tekstejä julkisesta velasta. Esseet kuuluivat filosofin luetuimpiin kirjoituksiin. Myöhemmin laajennetusta kokoelmasta julkaistiin 17 painosta ja se käännettiin kirjoittajansa elinaikana viidelle kielelle. Political Discourses on arvioitu vaikutusvaltaisimmaksi taloutta käsitteleväksi julkaisuksi Adam Smithin Kansojen varallisuutta (The Wealth of Nations, 1776) edeltäneinä vuosikymmeninä. Siihen sisältyvistä kirjoituksista velkaessee on eittämättä kiivain. … Lue lisää

Pikseleitä, kohinaa ja haurautta

5 huhtikuun, 202417 syyskuun, 2019 kirjoittaja toimitus

Syväoppivien koneoppimissovellusten tutkimus on ollut viimeiset vuodet suhteellisen insinöörivetoista. Tutkimusta ohjaa usein lähinnä ohjelmistokehitys, ja teoreettiset kysymykset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Insinöörialoilla myös monesti vierastetaan ajatusta, että tietoteknisten ongelmien ratkaisua varten haettaisiin vetoapua poikki- tai monitieteisestä tutkimuksesta. Nykyiset algoritmit ja erityisesti syväoppivat arkkitehtuurit tuottavat kuitenkin ongelmia, joita ei voida ratkaista vain ohjelmointiteknisesti. Adversariaalit eli häiritsevät … Lue lisää

Voiko kone ajatella? – Tieteellinen maailmankuva ja arkifenomenologia

5 huhtikuun, 202417 syyskuun, 2019 kirjoittaja toimitus

Voiko kone ajatella? Voivatko koneet olla itsetietoisia tai autonomisia? Voivatko ne olla ihmisten kanssa vastavuoroisissa tunnustussuhteissa? Nämä näennäisen empiiriset kysymykset sekä pakottavat selventämään kysymyksissä esiintyviä käsitteitä että paljastavat näkökulmaeroja tieteellisen ja arkifenomenologisen maailmankuvan välillä. Wilfrid Sellarsin mukaan filosofian tehtävä on pyrkiä pelastamaan kaikki pelastamisen arvoinen molempien lähestymistapojen paljastamista maailmoista – tai pikemminkin yhden ja saman maailman aspekteista. Lue Lisää…

Onko tekoälyä olemassa?

5 huhtikuun, 202417 syyskuun, 2019 kirjoittaja toimitus

2010-luvulla ei ole voinut välttyä tekoälyä koskevalta keskustelulta. Teknologiayrittäjä Elon Muskin mukaan tekoäly on ydinaseita vaarallisempi uhka ihmiskunnalle. Samaan aikaan Muskin johtama Tesla kehittää automaattiohjauksella varustettuja autoja, jotka pysyvät ainakin suurimman osan ajasta kaistaviivojen välissä. Muskin suhtautuminen tekoälyyn vaikuttaa ristiriitaiselta, ellei oteta huomioon, että hän kenties tarkoittaa vaarallisella tekoälyllä vahvaa tekoälyä, kun taas Teslan koneoppimiseen … Lue lisää

”Helvetin karnevaali riehuu halki maailman” – Materiaalitaistelun kokemus ja sodan merkitys Ernst Jüngerin ajattelussa

5 huhtikuun, 202426 kesäkuun, 2019 kirjoittaja toimitus

Ernst Jüngerin ajattelussa kokemus sodasta yhdistyy tarkkanäköiseen kirjalliseen kuvaukseen ja ruokkii filosofista ajattelua modernista aikakaudesta. Tavoitteeni on tunnistaa Jüngerin tuotannon sodankuva sekä tarkastella sen ajanoloista muuntumista ja kehkeytymistä filosofisiksi aiheiksi. Lue lisää…

Soitellen sosialismiin? Axel Honnethin sosialismikäsityksen kriittistä tarkastelua

5 huhtikuun, 202419 kesäkuun, 2019 kirjoittaja toimitus

Nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä, jossa vallitsee yleinen vaihtoehdottomuus, sosialismin idea ansaitsee tulla käsitellyksi. Frankfurtin koulukunnan kriittisen teorian kolmannen polven tärkeimpänä edustajana pidetty Axel Honneth on ottanut tehtäväkseen uudistaa sosialismin idean. Hän kritisoi kovin sanoin varsinkin Karl Marxin käsityksiä sosialismista. Kritiikki ei kuitenkaan ole usein oikeudenmukaista. Lisäksi Honnethin ymmärrys yhteiskunnasta sisältää useita teoreettisia ongelmia, mikä johtaa ongelmalliseen … Lue lisää

Kulttuurievoluutio ja inhimillinen oppiminen transaktionaalisen naturalismin näkökulmasta

5 huhtikuun, 20247 joulukuun, 2018 kirjoittaja toimitus

Klassisen pragmatismin perinteestä ponnistavalla transaktion käsitteellä viittataan organismin ja ympäristön keskinäissuhteisiin, joissa osapuolet ovat tekemisissä toinen toistaan muuttaen ja muuttuen. Tämä eroaa selvästi interaktiosta ymmärrettynä kahden eri osapuolen vuorovaikutuksena, jossa kumpikin säilyttää ominaisluonteensa. Transaktionaalisen naturalismin näkökulmasta ihmismielen ymmärretään kehittyvän relationaalisesti, jatkuvissa organismi–ympäristö-transaktioissa, keskeisinä elementteinään muuttuva yhteisö ja kehittyvä kulttuuri. Miltei vastakkaista kantaa edustaa nativistinen naturalismi, … Lue lisää

Lohkoketjuteknologian yhteiskunta. Osa I: Bitcoinista Ethereumiin

5 huhtikuun, 202427 maaliskuun, 2018 kirjoittaja toimitus

Lohkoketjuteknologiasta (blockchain technology) on povattu internetin, talouden ja koko teknologia-alan uudistajaa. Se onkin otettu innostuneesti vastaan, kiitos noin kahdeksan vuotta sitten käynnistetyn, lohkoketjun varaan rakentuvan kryptovaluutta Bitcoinin (BTC). Bitcoinilla ja lohkoketjulla on myös kriitikkonsa: esimerkiksi Paul Krugmanin mukaan ensin mainittu ei toimi rahana, kun taas David Golumbia liittää molemmat valtiovastaisuuteen. Osa kritiikistä tarttuu teknisiä innovaatioita … Lue lisää