Teemat: Artikkeli

Poliittinen köyhyys toimijuuden kokemuksen murtumisena – Fenomenologinen lähestymistapa poliittiseen vapauteen ja sen ehtoihin

kirjoittaja

Poliittisen osallistumisen epätasa-arvo on puhuttanut demokratian tutkijoita jo vuosikymmeniä. Yksi tapa lähestyä ilmiötä on ollut puhua ”poliittisesta köyhyydestä” omana yhteiskunnallisen epätasa-arvon muotonaan. Osallistumattomuuden takana piilee usein kokemus poliittisen toimijuuden menettämisestä. Tämän kokemuksen syihin pääsee käsiksi vain perehtymällä fenomenologian keinoin toimijuuden ja vapauden intersubjektiivisiin ehtoihin. Lue lisää…

Syyllisyyden kuvat – Eli Lotarin kuvareportaasi Villetten teurastamolta, Georges Bataille ja lihansyönnin kysymys

kirjoittaja

Vuonna 1929 ranskalaisessa Documents-lehdessä julkaistiin kolme Eli Lotarin (1905–1969) ottamaa reportaasikuvaa Pariisin Villetten teurastamolta. Niiden yhteydessä ilmestyi Georges Bataillen (1897–1962) teksti ”Teurastamo”. Yhdessä ne avaavat ikkunan Bataillen käsityksiin ihmisen ja eläimen välisestä rajasta sekä lihantuotannon ongelmista. Samalla valkenee, kuinka aiemmissa tätä aineistoa koskevissa tulkinnoissa on tavattu ohittaa eläimyyden rajaa ja lihansyöntiä koskevat kysymykset. Lue lisää…

Filosofian kahtiajako? – Analyyttisen ja mannermaisen filosofian institutionaaliset tekijät

kirjoittaja

Viimeisten vuosikymmenien aikana filosofian jakoa mannermaiseen ja analyyttiseen on tutkittu laajalti. Sekä kansallisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa jaottelun käyttökelpoisuus on yhtäältä kyseenalaistettu mutta toisaalta sitä on myös vahvistettu yliopistofilosofian opetuksessa, tutkimuksessa ja tieteellisissä kokouksissa. Miten jaottelua nykyään käytetään? Minkälaiset institutionaaliset tekijät ylläpitävät sitä? Lue lisää…

Digitaalisuus tuli filosofiaan. Digitaaliset opetusvälineet ja ajattelun taitojen opettaminen yliopistossa

kirjoittaja

Yliopistojen opetusta digitalisoidaan kiihtyvällä vauhdilla. Tätä varten on kehitetty lukuisia erilaisia alustoja ja sovelluksia. Vuosina 2018 ja 2019 työryhmämme rakensi Helsingin yliopiston etiikan johdantokurssin kokonaan uusiksi digitaalisia alustoja käyttäen. Näiden pilottikurssien perusteella esitämme kolme johtopäätöstä: Digitaaliset menetelmät ja välineet sopivat hyvin filosofian opetukseen, mutta niiden käyttö vaatii opettajilta omien pedagogisten asenteiden, menetelmien ja kurssin päämäärien … Lue lisää

Interventio virtuaaliseen väkivaltaan – Vainoavan vallan fiktio ja vastarinnan strategiat Pilvi Takalan installaatiossa Admirer

kirjoittaja

Englantilainen utilitaristi Jeremy Bentham luonnosteli vuonna 1787 arkkitehtonisen valvontakoneisto panoptikonin. Sen teho perustuu laitoksessa luotavaan ja vähitellen itsevalvonnaksi sisäistyvään mielikuvaan jatkuvasta tarkkailusta. Panoptikonissa valta rakentuu fiktion varaan: valtaa käyttävään vartijaan liitetään kykyjä ja ominaisuuksia, joita hänellä ei inhimillisesti ole. Tällaista fiktioon perustuvaa panoptista vallankayttöä purkaa kuvataiteilija Pilvi Takalan installaatio Admirer. Lue lisää…

Britannian velkavaltion synty ja David Humen velkakritiikki

kirjoittaja

David Humen (1711–1776) esseekokoelmassa Political Discourses vuonna 1752 julkaistu Of Public Credit on aikansa tunnetuimpia tekstejä julkisesta velasta. Esseet kuuluivat filosofin luetuimpiin kirjoituksiin. Myöhemmin laajennetusta kokoelmasta julkaistiin 17 painosta ja se käännettiin kirjoittajansa elinaikana viidelle kielelle. Political Discourses on arvioitu vaikutusvaltaisimmaksi taloutta käsitteleväksi julkaisuksi Adam Smithin Kansojen varallisuutta (The Wealth of Nations, 1776) edeltäneinä vuosikymmeninä. Siihen sisältyvistä kirjoituksista velkaessee on eittämättä kiivain. … Lue lisää

Pikseleitä, kohinaa ja haurautta

kirjoittaja

Syväoppivien koneoppimissovellusten tutkimus on ollut viimeiset vuodet suhteellisen insinöörivetoista. Tutkimusta ohjaa usein lähinnä ohjelmistokehitys, ja teoreettiset kysymykset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Insinöörialoilla myös monesti vierastetaan ajatusta, että tietoteknisten ongelmien ratkaisua varten haettaisiin vetoapua poikki- tai monitieteisestä tutkimuksesta. Nykyiset algoritmit ja erityisesti syväoppivat arkkitehtuurit tuottavat kuitenkin ongelmia, joita ei voida ratkaista vain ohjelmointiteknisesti. Adversariaalit eli häiritsevät … Lue lisää

Voiko kone ajatella? – Tieteellinen maailmankuva ja arkifenomenologia

kirjoittaja

Voiko kone ajatella? Voivatko koneet olla itsetietoisia tai autonomisia? Voivatko ne olla ihmisten kanssa vastavuoroisissa tunnustussuhteissa? Nämä näennäisen empiiriset kysymykset sekä pakottavat selventämään kysymyksissä esiintyviä käsitteitä että paljastavat näkökulmaeroja tieteellisen ja arkifenomenologisen maailmankuvan välillä. Wilfrid Sellarsin mukaan filosofian tehtävä on pyrkiä pelastamaan kaikki pelastamisen arvoinen molempien lähestymistapojen paljastamista maailmoista – tai pikemminkin yhden ja saman maailman aspekteista. Lue Lisää…

Onko tekoälyä olemassa?

kirjoittaja

2010-luvulla ei ole voinut välttyä tekoälyä koskevalta keskustelulta. Teknologiayrittäjä Elon Muskin mukaan tekoäly on ydinaseita vaarallisempi uhka ihmiskunnalle. Samaan aikaan Muskin johtama Tesla kehittää automaattiohjauksella varustettuja autoja, jotka pysyvät ainakin suurimman osan ajasta kaistaviivojen välissä. Muskin suhtautuminen tekoälyyn vaikuttaa ristiriitaiselta, ellei oteta huomioon, että hän kenties tarkoittaa vaarallisella tekoälyllä vahvaa tekoälyä, kun taas Teslan koneoppimiseen … Lue lisää

”Helvetin karnevaali riehuu halki maailman” – Materiaalitaistelun kokemus ja sodan merkitys Ernst Jüngerin ajattelussa

kirjoittaja

Ernst Jüngerin ajattelussa kokemus sodasta yhdistyy tarkkanäköiseen kirjalliseen kuvaukseen ja ruokkii filosofista ajattelua modernista aikakaudesta. Tavoitteeni on tunnistaa Jüngerin tuotannon sodankuva sekä tarkastella sen ajanoloista muuntumista ja kehkeytymistä filosofisiksi aiheiksi. Lue lisää…