Ihmisen ja luonnon luonto – Naturasta ja muista Matti Harjun elokuvista

Matti Harju asettaa pitkällä kertovalla esikoiselokuvallaan Natura (2023) haasteen suomalaiselle elokuvalle. Natura purkaa isolle valkokankaalle tarkoitetun pitkän elokuvan tekemisen hierarkioita. Pohjoismaissa kehitetyssä elokuvatuotantojen ”triangelimallissa” painotetaan tuottajan, käsikirjoittajan ja ohjaajan työn merkitystä esimerkiksi kuvaajan, äänisuunnittelijan, leikkaajan ja lavastajan työn jäädessä vähemmälle huomiolle. Harju purkaa työryhmätyön minimiin ja vastaa itse suurimmasta osasta tehtyä työtä. Lisäksi Naturassa yhdistyvät … Lue lisää

Väline taideteoksena, taideteos välineenä – Viihteen ja taiteen välitiloja Martin Heideggerin tuotannon valossa

Esteettinen tutkimus on laajentanut perinteisiä intressejään, kuten taidefilosofiaa ja ympäristöestetiikkaa, kiinnostavilla näköaloilla ”arjen estetiikkaan”. Yhden sysäyksen uuteen tutkimukseen on antanut Martin Heideggerin (1889–1976) ajattelu. Jatkamme Heideggerista ponnistavaa suuntausta, mutta otamme askeleen taaksepäin taiteeseen ja tarkastelemme taiteen ja viihteen rajapintaa Heideggerin välineen (Zeug) käsitteen kautta. Tuomme tv-sarjoista, elokuvista ja nykyarkkitehtuurista poimituilla esimerkeillä esiin, miten Heideggerin tulkinta … Lue lisää

”Kaikkeen on ratkaisu” – Invisible Demons ja perityn tilanteen vangit

kansi_nn_4_21

Kävin katsomassa Rahul Jainin dokumenttielokuvan Invisible Demons (2021) perinteikkäässä Tampereen Niagarassa, mutta yllättäen se on pyörinyt myös Finnkinon isompien teattereiden levityksessä. Ympäristökriisin ajankohtaisuuden rinnalla tärkein syy lienee kuitenkin se, että elokuvan tekemisessä on ollut merkittävässä roolissa suomalaisia: esimerkiksi toinen käsikirjoittaja ja yhteistuottaja oli Iikka Vehkalahti, ja musiikista vastasi Kimmo Pohjonen. Delhiin sijoittuvan intialais-saksalais-suomalaisen yhteistuotannon päästyä … Lue lisää