Asiasanat: kapitalismikritiikki

Habermasin jälkeen

kirjoittaja

Jürgen Habermasia voi kuvata monin tavoin: sodanjälkeisen Saksan moraalisena omanatuntona, viimeisenä suurena systemaattisena filosofina, Frankfurtin koulukunnan toisen sukupolven hallitsevana hahmona kuin myös ajattelijana, joka lopetti kyseisen ”koulukunnan”. Hänen vaikutuksensa arvioinnin tuollaisessa laajassa mittakaavassa jätän muille. Oma panokseni on rajatumpi: pohdiskelen Habermasin piiriin kuuluneen vasemmistolaisen pohjoisamerikkalaisen näkökulmasta, mitä opin häneltä ja mitkä opit oli etsittävä muualta. … Lue lisää

”Suomesta joustavan oppimisen mallimaa” – Digivisio 2030 -hankkeen ja korkeakoulutuksen digitalisaation kriittinen analyysi

kirjoittaja

Tietoyhteiskunnan strategioita ja tietoyhteiskuntamalleja on laadittu Suomessa jo 1990-luvulta. Niissä informaatioteknologioita on pidetty koulutuksen ja jopa koko Suomen pelastuksena. Osana Juha Sipilän hallitusohjelmaa (2015–2019) Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti vuonna 2017 uuden korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön, Ehdotus Suomelle 100+. Sen yhtenä tuloksena perustettiin korkeakoulukentän kattava koulutuksen digitalisaatiohanke Digivisio 2030. Hankkeessa tavoitellaan kansallista digitaalista ”palvelualustaa”, joka tarjoaa … Lue lisää

Voimalliset ajattelun välineet – Haastattelussa Heikki Ikäheimo

kirjoittaja

”Itseään rajoittava filosofia on määritelmällisesti huonoa filosofiaa.” Uuden Etelä-Walesin yliopistossa vanhempana lehtorina työskentelevä Heikki Ikäheimo (s. 1966) myöntää, ettei erityisemmin perusta ismeistä tai koulukunnista. Vuosikymmen tutkimus- ja opetustyötä ensin Frankfurtissa ja sitten Sydneyssä auttaa ylittämään traditioiden, tieteenalojen ja valtioiden raja-aitoja. Tunnustussuhteita tutkivalle ”nojatuolityöläiselle” tärkeitä ovat niin Hegel-tulkinnat ja persoonien yleisen elämänmuodon universaalit ihanteet kuin sosiaalityön, … Lue lisää