Pääkirjoitus 4/22

Klassikoksi muodostuneessa puheessaan vuodelta 1994 järjestelmätutkija Donella Meadows kertoo vetämästään työpajasta, jossa maailman nälänhätiä tutkineet asiantuntijat kieltäytyivät luomasta visioita nälättömästä maailmasta. Pelkkä visioinnin ajatus nostatti näissä tieteentekijöissä monenlaista vastarintaa: paremman maailman kuvittelu nähtiin ajanhukkana, naiivina idealismina, jopa vaarallisena fantasiointina. Tärkeämpää pidettiin ratkaisujen kehittämistä, ”asiaan keskittymistä”. Kuva: Petteri Kivimäki. Keskustelun edetessä tieteentekijät alkoivat kuitenkin nostaa esiin … Lue lisää

Pääkirjoitus 3/22

”Olen Tšernobylin todistaja… [K]ummasta minä todistan, menneisyydestä vai tulevaisuudesta? […] Mielestäni Tšernobyl on alkua uudelle historian kaudelle. Se on sekä tietoa että näkymä tulevaisuuteen. Aikaisemmat käsityksemme itsestämme ja maailmasta ovat ristiriidassa keskenään. […] Tšernobyl on ennen kaikkea aikaan liittyvä katastrofi.”1 Näin kirjoitti Nobel-voittaja Svetlana Aleksijevitš dokumenttiromaaninsa Tšernobylista nousee rukous (1997) laajennetun laitoksen esipuheessa kaksikymmentä vuotta … Lue lisää

”Euroopan” ja ”lännen” kriisi Carl Schmittin ja Hannah Arendtin poliittisessa ajattelussa

Carl Schmittin (1888–1985) ja Hannah Arendtin (1906–1975) poliittinen ajattelu avaa ajankohtaisen näkökulman keskusteluun Euroopan ja lännen käsitteistä. Sekä Schmittin että Arendtin poliittisen teorian ytimessä on kertomus eurooppalaisen politiikkatradition synnystä ja sen kriisiytymisestä modernina aikakautena. He tarjoavat kaksi erilaista tapaa ymmärtää länsimaista historiaa, 1900-luvun poliittista maailmaa ja sen erilaisia kriisejä sekä kansainvälisen politiikan tulevaisuutta. Lue lisää…

Marx, Luxemburg ja kasvun tuska

Eurokriisin pitkittyessä kaikki tuntuvat miettivän, miten talous saataisiin taas kasvamaan. Vastauksia on tarjolla valtavat määrät, ja ainakaan nykyisten instituutioiden vallitessa mikään niistä ei taida olla aukoton. Marxilainen teoria opettaa, että kapitalistisella kasautumisella on aina vakaa vaihe ja kriisivaihe. Vakaassa vaiheessa pääoma kiertää häiriintymättä ja kasvu syntyy vaivatta. Kriisivaiheessa kasautuminen häiriintyy, mikä pakottaa keksimään uusia kasautumisen … Lue lisää

Pääkirjoitus 2/13

  Vuonna 1929 alkanut ”suuri lama” taittui bruttokansantuotteella laskettuna 1933. Vuonna 2008 roihahtaneesta lamasta on tulossa uusi normaali, ja reaalitalouden kasvu voidaan mitataan korkeintaan vuosilustoissa. Vaikka kaikki muutoksen merkit ovat ilmassa, poliittisesti hyvin vähän on tapahtunut. Esimerkit ovat yksittäisiä ja osittaisia: oikeastaan vain Islanti on onnistunut irtisanoutumaan veloistaan. Lama tuottaa oman spektaakkelinsa. Toistaiseksi varakas pohjoinen … Lue lisää

Pääkirjoitus 2/12

Antti Salminen   Tätä kirjoitettaessa on taas se aika vuodesta, kun Euroopan laitamilla kytevät kynsitulet roihahtavat kokoiksi. Suomesta käsin näyttää helposti siltä, että kriisistä on tullut uusi normaali ja että pohjimmiltaan mikään ei järky, vaikka elämäntavan perusta antaisikin myöten. Vielä kerran IMF, otetaas vielä EKP: kyynelkaasua jo aamiaiseksi, kuviokelluntaa tyhjän päällä – kaikkeen tähän voi … Lue lisää