Näkymättömät kokemukset ja rakenteet – Kriittisiä näkökulmia terveyteen, sairauteen ja lääketieteeseen

”Rajat oppialojen välillä on otettava uuteen tarkasteluun, sillä pandemiaan vastaamisen mutkikkuus edellyttää monialaista tietoa ja tieteidenvälistä yhteistyötä. Samoin maiden rajojen täytyy antaa myöten, jotta solidaarisuus ja yhteistoiminta voivat toteutua. Edelleen rajat inhimillisen maailman ja ei-inhimillisten eläinten välillä on piirrettävä uudelleen niin, että ihmiskeskeisyys ja ihmisten ensisijaisuus hellittävät vähemmän ulossulkevien näkemysten tieltä.” Näin toteaa Brasilian terveysministeriön … Lue lisää

Takapakkia maahanmuuttajavastaisuuden käsittelyssä

Saksalaisen Motor-Kritik-lehden kansi (no. 4, ii/1933). Kuva: Wikimedia Commons. Selvitin kevätkesällä 2017 käsitteen ’maahanmuuttokriittinen’ käyttöönottoa ja kymmenvuotisen historiansa käänteitä. Pidin harkitsemattomana ja viheliäisenä sen laajaa omaksumista näennäisneutraaliksi laatumääreeksi milloin millekin kannalle tai ryhmittymälle aina perussuomalaisista Soldiers of Odiniin. Tämä vikatikki sievistää ja somistaa vähintäänkin arveluttavia poliittisia hankkeita tai suoranaista rasismia, samalla kun se häpäisee kriittisen ajattelun … Lue lisää

Kriittisen ajattelun opettaminen ja filosofia – Pedagogisia perusteita

Politiikan ja sosiaalisen median ajankohtaiset ilmiöt ovat havahduttaneet kriittisen ajattelun tarpeellisuuteen niin älyllisen itsepuolustuksen ja maailmankuvan muodostamisen kuin yhteiskunnallisen osallistumisen kannalta. Ajattelu- ja argumentaatiotaitoja tähdennetään myös nykyisessä koulupuheessa ja opetussuunnitelmissa. Etenkin filosofia on lupautunut oppiaineeksi, jossa näitä taitoja harjoitellaan. Lupauksen lunastaminen ei ole kuitenkaan helppoa, kuten huomataan tarkasteltaessa, mitä kriittinen ajattelu on ja miten sitä … Lue lisää

Maahanmuuttokriittisyyskäsitteen alasajosta

Alkukesän niin & näin –artikkeli syventyi perussuomalaisten maahanmuuttajavastaisuuteen. Ydinkysymys kuului, miten kunnallisvaaliehdokkaaksi syksyllä 2008 asettuneen ja 2017 puoluejohtajaksi valitun Jussi Halla-ahon (s. 1971) ja hänen hengenheimolaistensa oli onnistunut istuttaa oma strateginen vetoamis- ja vaikuttamissanansa ”maahanmuuttokriittisyys” yleiseen kiertoon. Siitä sukeutui kutakuinkin kiistämättömän luonteen saanut termi uutisraportointiin ja poliittiseen keskusteluun melkeinpä kokonaisen vuosikymmenen ajaksi. Mitä sitten tapahtui? Erään … Lue lisää

Maahanmuuttajien vastustaminen ei ole kriittisyyttä

”Nyt Halla-ahon kaudella kansalainen toivoo journalisteilta skarppausta. Muistakaa, että saatte itse laatia kysymyksenne.” Näin sattuvasti twiittasi ajankohtaiskommentaattori Kaarina Hazard (s. 1966) 10. kesäkuuta klo 15:45. Oli juuri selvinnyt, että Euroopan parlamentin jäsen Jussi Halla-aho (s. 1971) on 1995 perustetun Perussuomalaiset-puolueen uusi puheenjohtaja. Aiheesta uutisoiminen kertoikin heti terävöittämisen tarpeesta. Helsingin Sanomat nimittäin kiirehti raportoimaan Jyväskylän puoluekokouksesta, … Lue lisää

Yle-kohu, ratkes-trendi ja kriittinen journalismi

Yhä jatkuva myllerrys Yleisradiossa ja laajemmin julkisessa sanassa lähti liikkeelle marraskuun lopussa pääministerin suivaantumisesta. Hän ei pitänyt tavasta, jolla hänen mahdollisia esteellisyyksiään käsiteltiin. Valtakunnan luotetuin uutisoija vaikuttui vallanpitäjän palautteesta ja alkoi pidätellä toimittajiensa työtä. Ylestä vakuuteltiin, että toimenpiteisiin ryhdyttiin ”journalistisin perustein”. Tapauksen käsittelyssä on kysytty liian vähän sitä, mihin monista eri journalismeista tällä oikein viitattiin, … Lue lisää