Asiasanat: sukupuoli
Näkymättömät kokemukset ja rakenteet – Kriittisiä näkökulmia terveyteen, sairauteen ja lääketieteeseen
”Rajat oppialojen välillä on otettava uuteen tarkasteluun, sillä pandemiaan vastaamisen mutkikkuus edellyttää monialaista tietoa ja tieteidenvälistä yhteistyötä. Samoin maiden rajojen täytyy antaa myöten, jotta solidaarisuus ja yhteistoiminta voivat toteutua. Edelleen rajat inhimillisen maailman ja ei-inhimillisten eläinten välillä on piirrettävä uudelleen niin, että ihmiskeskeisyys ja ihmisten ensisijaisuus hellittävät vähemmän ulossulkevien näkemysten tieltä.” Näin toteaa Brasilian terveysministeriön … Lue lisää
Intersektionaalisuus – kun sukupuoli ei riitä
Keskikesällä 2020 tapahtui jotain merkillistä: Suomi havahtui hetkeksi keskustelemaan akateemisesta käsitteestä1. Tai ehkä voisi puhua pikemminkin käsitteen vastustamisesta kuin keskustelusta. Kipinänä toimi se, että ministeri Maria Ohisalo käytti Twitterissä sanaparia intersektionaalinen feminismi luonnehtiessaan Marinin hallituksen uutta tasa-arvo-ohjelmaa. Sosiaalisessa mediassa, lehtien kommenttiosastoissa ja yleisönosastokeskustelussa arvioitiin, että intersektionaalisuus-sana on vaikea ja poissulkeva. Joidenkin kommentoijien mielestä se oli … Lue lisää
Sukupuolen ja seksuaalisuuden lääketieteellisiä tulkintoja – Queer-bioetiikka ja haavoittuvuuden kerrokset historiallisissa psykiatrisissa potilaskertomuksissa
Miten lääkärit suhtautuivat sukupuolen moninaisuuteen 1950–1960-luvun Helsingissä? Queer-bioetiikkaa ja historiantutkimusta yhdistävä analyysi osoittaa, että menneisyydestä välittyy yhtäältä erilaisia hetero- ja cis-normatiivisuuteen pohjaavia ja aikaansa sidottuja arvotuksia, mutta toisaalta myös queer-toimijuutta mahdollistavia ja eettisesti kestäviä toimintatapoja. Lue lisää…
Aavesärkyä kertomuksen rakenteissa. Kerronnalliset ja sukupuoliset rajanylitykset Taneli Viljasen teoksessa Kaikki tilat ovat täynnä aaveita
Taneli Viljasen romaani kutsuu tarkastelemaan itseään tekstitilana, jossa äänet kaikuvat. Teos hyödyntää tekstuaalisia strategioita, jotka tekevät ääniä yksilöivän paikantamisen ja kokemuksellisuuteen perustuvat tulkinnat lähes mahdottomiksi. Kertomuksen kehyksiin sekä aikaan, tilaan ja kausaalisuuteen liittyvät antimimeettiset ratkaisut toimivat siinä myös queeristi, rikkoen oletuksia sukupuolen luonnollisuudesta, pysyvyydestä ja helposta tulkittavuudesta. Lue lisää…
Miesten kanssa kulkevat miehet. Junapummikuvaukset, 1910-luku ja queer
Matti Herneshuhdan romaani Trämppejä (1911) osallistuu sekä yhdysvaltalaisen junapummien eli hobojen kuvaston luomiseen että itsenäisyyttä edeltäneen ajan suomalaisuuden pohdintaan. Hobon hahmo nähdään usein vastarintana porvarilliselle yhteiskunnalle, mutta junapummit liikkuivat myös heteroseksuaalisesti määrittyneen kansallisuuden katvealueilla. Alakulttuurin yksi määrittävä piirre oli miesten välisen seksin hyväksyminen, joskin rajatussa muodossa. Trämppejä-teoksen päähenkilöt Vennu ja Leo poikkeavat niin näistä vahvan … Lue lisää
Naurua Medusan tapaan. Feministisen ironian ja yhteiskuntakritiikin mahdollisuuksista
Medusa esiintyy antiikin mytologiassa käärmehiuksisena naishirviönä, gorgona, jonka kivettävää katsetta rohkeimmatkin miehet pelkäävät. Medusan myytissä esille tulevaa naiskuvaa on käsitelty sekä taiteentutkimuksessa että filosofiassa. Feministifilosofi ja -kirjailija Hélène Cixous (s. 1937) tekee myytistä ironisen tulkinnan, jossa Medusa nauraa häntä vastaan taistelevien miesten turhalle pelolle. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ironian ja feministisen filosofian välisiä yhteyksiä ei … Lue lisää
