niin et näin

Opettaja ihmisiksi olemisesta

kirjoittaja

  Reilun vuoden aikana Opettaja-lehdessä on käyty sananvaihtoa uskonnolle sopivasta paikasta kouluissamme. Jokusen vastineen kirvoitti jo vuoden 2011 viimeinen numero. Pääkirjoituksessa Hannu Laaksola puolusti joulujuhlien kirkkokäyntejä osana suomalaista tapakulttuuria, ja tätä nykyä opetushallituksen johtokunnan puheenjohtajana toimiva Sari Sarkomaa (kok) lausui lehden haastattelussa kannatuksensa koulun tapahtumien uskonnollisille elementeille. Varsinaisen hälyn nostatti kuitenkin katsomusaineiden uudistuspaineisiin keskittynyt juttu ”Minne … Lue lisää

Opetuksen monet mallit ja suomalainen ratkaisu

kirjoittaja

Ks. Filosofia, uskonto ja elämänkatsomustieto koulussa -teemapaketin verkkosivu   Ingressi: Katsomus-, uskonnon- ja etiikanopetuksen muotoja on monenlaisia eri maissa. Usein pääratkaisuiksi kuvataan seuraavat kolme: kaikille yhteistä etiikkaa tai neutraalia uskontotietoa (tai molempia samassa oppiaineessa); oppilaiden taustan mukaan eriytettyä tunnustuksellista opetusta useille eri ryhmille; tai ei lainkaan erillistä uskonnonopetusta julkisessa koulussa. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Tarkemmin … Lue lisää

Rotu, kieli ja kansalliset ryhmitykset

kirjoittaja

  Kirjoittanut E. N. SETÄLÄ.   Rotu ja kansalliset ryhmitykset. Rodulla tarkoitetaan, niinkuin tunnettu, niitä yhtäläisyyksiä ruumiinrakennuksessa, jotka ovat ominaiset jollekin määrätylle ihmisryhmälle ja joiden ainakin pääasiallisesti katsotaan johtuvan ruumiillisten ominaisuuksien perinnöllisyydestä. Onhan tietysti varsin lähellä se oletus, että ruumiillisia ominaisuuksia vastaavat määrätyt sielulliset ominaisuudet, että ”kansansielun” omalaatuisuus on yhteydessä ”kansanruumiin” omalaatuisuuden kanssa. On siis … Lue lisää

Arvid Järnefeltin elämänkatsomus

kirjoittaja

  Kirjoittanut ZACH. CASTRÉN.   Jotakin Järnefeltin kaunokirjallista teosta arvosteltaessa sanottiin kerran seuraavaan tapaan: jos se elämänkatsomus, jota tämä kirjailijamme edustaa, voi innostuttaa häntä vastaisuudessakin luomaan kaunokirjallisesti yhtä vaikuttavia teoksia, niin arvostelijalla ei puolestaan ollut mitään sanottua elämänkatsomusta vastaan. Tuskinpa erehtynee, jos arvelee, että varsin monet Järnefeltin lukijat ovat hänen teoksiaan tältä kannalta lukeneet. He … Lue lisää

Arvid Järnefelt – 50-vuotias

kirjoittaja

  Aivan kuin ennakolta määrätyssä arvojärjestyksessä alkavat entisen n. s. ”Nuoren Suomen” kirjailijat yksi toisensa jälkeen siirtyä elämän iltapäiväpuolelle. Juhani Aho, joka muutenkin on joukon ensimäisenä ollut, on ensimäisenä astunut tämänkin askeleen, ja häntä seuraa kohta kintereillä Arvid Järnefelt. Tekee mieli hymähtää, kun muistaa, että aikoinaan oli varsin tavallinen, usein melkoisen pilkallisessakin hengessä ”Nuoren Suomen” … Lue lisää

Filosofia, uskonto ja elämänkatsomustieto koulussa – Keskustelu katsomusaineista

kirjoittaja

Ks. Filosofia, uskonto ja elämänkatsomustieto koulussa -teemapaketin verkkosivu   Suomalaiseen koulusanastoon on 1990-luvun alkupuolelta kuulunut omalaatuinen nimike ”katsomusaineet”. Se yhdistää uskonnonopetuksen eri muotoja ja elämänkatsomustietoa. Alun perin termillä viitattiin lukion tuntijakotyöryhmän mietinnössä (1992) uskonnon ja elämänkatsomustiedon lisäksi kahteen tuolloin esitettyyn uuteen oppiaineeseen, filosofiaan ja etiikkaan. Eduskunta vahvisti lukion oppiaineluetteloon näistä vain filosofian, josta tuli vuoden 1993 … Lue lisää

Mietteitä Laukon asiassa – Vastaukseksi hra Yrjö Sirolalle

kirjoittaja
yrjo-sirola

Hra Yrjö Sirola[1] kääntyi tuonnottain eräässä kirjoituksessa ”Mitä on tehtävä Laukon asiassa?”[2] puoleeni useilla välikysymyksillä ja kehoitti minua lausumaan mielipiteeni siitä, missä määrin eräät ”katajaiset” lastuni (Isäntä ja mökkiläinen, Niemen äijä, Matin linna[3]) soveltuvat kuvaamaan oloja ja puolustamaan tapahtumia Laukossa kuin myöskin siitä, millä tunteilla olen näitä tapahtumia katsellut, ja lopuksi, miten siitä umpiperästä, johon … Lue lisää

Pääkirjoitus 1/13

kirjoittaja

  Toisen maailmansodan jälkimainingeissa Winston Churchill otti tehtäväkseen eurooppalaisen yhtenäisyyden luomisen. Saarivaltion entinen ja tuleva pääministeri esitti Zürichissä 1946 pitämässään puheessa sodan runteleman maanosan pelastukseksi ”Euroopan yhdysvaltoja”. Eurooppalaisen perheen muodostaminen vaati ”henkisesti vahvojen” Ranskan ja Saksan yhteistyötä; vihollisista piti tulla kohtalontovereita. Vanhana kettuna Churchill sysäsi Euroopan moraalisen ja kulttuurisen johtajuuden Ranskan harteille. Britannia puolestaan jättäytyi … Lue lisää

Rodusta kiistelevät ovat väärässä

kirjoittaja
kenan-malik

    Onko rotu biologista todellisuutta vai onko se sosiaalinen konstruktio?[1] Kiistan selviämisestä ei ole merkkiäkään. Ironista kyllä, mitä enemmän inhimillisten eroavaisuuksien genetiikasta tiedetään, sitä sirpaleisemmaksi väittely käy ja sitä syvemmälle osapuolet kaivautuvat juoksuhautoihinsa. Biologi Jan Sapp arvioi American Scientist -lehdessä kahta kirjaa, joiden mukaan rodulla ei ole biologisia perusteita. Sapp on samaa mieltä. Hän … Lue lisää

Kukoistus ja luopuminen

kirjoittaja

[Aiempi versio ilmestynyt Filosofia.fin verkkolokissa.]   Myönnän rinnastuksen manikealaisuuden, mutta Pekka Himasen vastailmestynyttä Kukoistuksen käsikirjoitusta on välttämätöntä verrata syksyllä ilmestyneeseen Pauli Pylkön Luopumisen dialektiikkaan. Vastauksissaan nykyisyydelle teokset ovat niin vastakkaiset, että ne alkavat täydentää toisiaan. Valtiolle tilaustyönä tekemässään raportissa Himasen tavoitteena on tuoda ”arvonannon etiikka” reaalipolitiikan ja talouden keskeisimmäksi periaatteeksi. Pylkölle universaali maailmankansalaisen etiikka on alun … Lue lisää