niin et näin
Länsimaisen historian retorinen tulkinta
Juhani Sarsila, Melancholica. Poleemisia esseitä. Tampere University Press, Tampere 2013. 346 s. Tampereen yliopiston dosentti Juhani Sarsila on antanut uusimmalle kirjalleen nimeksi Melancholica. Osa teoksesta pohjautuu Sarsilan aiempiin teksteihin, osa on täysin uutta. Teoksen nimi ilmaisee tekstejä yhdistävän pohjimmaisen eetoksen (ethos). Melancholican eetosta ei sovi tulkita estetisoivaksi tunnelmoinniksi eikä sekoittaa pathokseen eli psykologisoida kaihoavaksi … Lue lisää
Maan kaipuu vai avaruuden ääri?
© 2013. Warner Bros. Ent. Alfonso Cuarónin avaruusspektaakkeli Gravity (2013) houkutteli elokuvateatteriin arvattavasti myös monia science fictionin ystäviä. Takanani istuva nuori mies oli uppoutunut alkumainosten ajan ”avaruusoopperoistaan” tunnetun Alastair Reynoldsin tuoreeseen kirjaan. Elokuvalla ei kuitenkaan ole oikeastaan mitään tekemistä science fictionin kanssa, ja avaruusympäristöstään ja henkisyyden hapuilustaan huolimatta se on perin juurin maallinen. Se jakaa … Lue lisää
Filosofisia unia
E. M. Cioran "6. elokuuta. Näin loppumatonta unta: Amerikan ja Kiinan välillä käytiin atomisotaa. Valvetilassa en olisi koskaan pystynyt kuvittelemaan vastaavaa näkyä enkä hirvittävämpiä, upeampia yksityiskohtia: helvetin hohtoa. Koko tulevaisuus tapahtui aivoissani. Antiikissa oltiin oikeassa, kun unia pidettiin profeetallisina: niihin heijastuvat kaikki salaiset pelkomme, kaikki selvänäköiset pelkomme."[1] "Uni. Erwin Reisner kirjoittaa minulle: 'Vaikka olen … Lue lisää
Pääkirjoitus 4/13
Salaisuutta ei voi kertoa. Jos salaisuus paljastuu, se ei ole enää salaisuus. Jos se pitää paikkansa, paljastetaan totuus. Salaisuus ei ole totuuden vastakohta, vaan sen välttämätön edellytys. Edward Snowdenin vuotamien dokumenttien määrä oli NSA:n oman arvion mukaan 50 000–200 000. Chelsea Manningin paljastamia asiakirjoja lienee yli puoli miljoonaa. Tosin Snowdenin tiedostot oli luokiteltu “erittäin salaisiksi”, … Lue lisää
Filosofia ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Filosofit ovat läpi historian pyrkineet vaikuttamaan yhteiskuntiinsa. Sokrates oli yhteiskunnallinen valistaja ja kriitikko, ja siksi hänet tuomittiin kuolemaan. Sokrateen merkitystä filosofialle tuskin kukaan kiistää, mutta silti jotkut nykyfilosofit suhtautuvat filosofian yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen varauksellisesti. Vuorovaikutuksen historia ei olekaan yksinomaan valoisa. Kielteisinä esimerkkeinä mainitaan usein Heideggerin toiminta natsipuolueessa tai historiassa kummitellut platoninen ajatus diktatorisin ottein hallitsevista … Lue lisää
Miten filosofia vaikuttaa yhteiskuntaan?
Filosofian yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuudet kiinnostavat maailman huippuyliopistoissa ja filosofian laitoksilla. Useilla yksiköillä on omat ohjelmansa, joiden tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttaminen.[1] Kysyin eräiltä vertailuissa menestyneiltä filosofian laitoksilta sekä American Philosophical Associationin (APA) Committee for Public Philosophyn[2] jäseniltä, millaisia yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia filosofialla on. Yleisesti ottaen filosofian professorit suhtautuvat filosofian yhteiskunnalliseen tehtävään rakentavasti. Toisaalta vastaukset kyselyyni vahvistivat tarpeen … Lue lisää
Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus
Kansalliskokoukseen järjestäytyneet Ranskan kansan edustajat pitävät tietämättömyyttä ihmisoikeuksista, niiden unohtamista tai niiden halveksimista ainoina syinä julkisiin ikävyyksiin ja lahjottuihin hallituksiin. Siksi he ovat päättäneet asettaa juhlallisessa julistuksessa ihmisen luovuttamattomat ja pyhät oikeudet, jotta tämä pysyvästi esille pantu julistus lakkaamatta muistuttaisi kaikkia tämän yhteiskunnallisen elimen jäseniä ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista, jotta ihmisten lainsäädäntö- ja toimeenpanovallassa … Lue lisää
Sukupuolieron ajattelijat – keskeisiä teemoja ja käsitteitä
Sukupuoliero Ero ja erilaisuus ovat feministisen sukupuolta tutkivan ajattelun keskeisimpiä, joskin myös kiistellyimpiä käsitteitä. Sukupuoliero liitetään niin sanottuihin ranskalaisiin (sukupuoli)eron feministeihin, joista tunnetuimpia ovat Hélène Cixous, Luce Irigaray ja Julia Kristeva. He ovat eri tavoin tutkineet uudenlaisia, ei-hierarkkisia tapoja jäsentää eroa. Sukupuolieron feministinen tutkimus nousi Ranskassa psykoanalyyttisen teorian feministisen kritiikin ja kehityksen piiristä. Käsitteenä … Lue lisää
Naisen ja naiskansalaisen oikeuksien julistus
Kansalliskokouksen asetettavaksi sen viimeisissä istunnoissa tai seuraavana lainsäädäntökautena[1] Aluksi Äidit, tytöt, sisaret, kansakunnan naisedustajat vaativat sijaansa kansalliskokouksessa. Koska he pitävät tietämättömyyttä naisten oikeuksista, niiden unohtamista tai niiden halveksimista ainoina syinä julkisiin ikävyyksiin ja lahjottuihin hallituksiin, he ovat päättäneet asettaa juhlallisessa julistuksessa naisen luovuttamattomat ja pyhät oikeudet, jotta tämä pysyvästi esille pantu julistus lakkaamatta … Lue lisää