niin et näin

”Pelkkä kriittisyys ei ole rakentavaa” – Pekka Himasen juttusilla

kirjoittaja

  ”Kukaan lapsista ei puhunut suoraan talouskasvusta”, kerrotaan teoksessa Kukoistuksen käsikirjoitus[1]. Vekarat puhuvat siis talouskasvusta epäsuorasti? Uuden kirjansa Suomen hallituksen pyynnöstä laatinut Pekka Himanen sanoo keskustelleensa viime aikoina paljon alaikäisten kanssa. He kun osaavat keskittyä olennaiseen: arvokkuuteen. Haaveet ihmisarvoisesta elämästä pitää kuitenkin tulkita myös talouspoliittisesti: ”Vanha politiikka on tullut tiensä päähän. Nyt tarvitaan uusi yhteiskunnallinen … Lue lisää

Koulun pari- ja tuhatvuotisviisaudet

kirjoittaja

Mikä yhdistää professoreita Aarnio (oikeustiede), Arlander (esitystaide), Bacon (elokuvatutkimus), Haaparanta (taloustiede), Heiskala (sosiologia), Huhtinen (johtaminen), Häkkinen (suomi), Ilmoniemi (fysiikka), Kajava (kreikka), Kalela (historia), Kallinen (aatehistoria), Klinge (historia), Leikola (oppihistoria), Naskali (naistutkimus), Patomäki (maailmanpolitiikka), Pekonen (valtio-oppi), Riikonen (kirjallisuustiede), Santti (anatomia), Veijola (matkailututkimus) ja Väyrynen (kansainväliset suhteet)? He kannattivat pari vuotta sitten aloitetta filosofian tuomiseksi perusopetukseen kriittisen … Lue lisää

Runo & kaksi teoreettista fragmenttia

kirjoittaja

  Otteita Friedrich Hölderlinin Teoksista (suom. Johan L. Pii. niin & näin -kirjat, Tampere 2012).   Leipä ja viini Heinselle      IKaupunki ympärillä lepää; on kuja vaiti valoineen,     Soihduin koristettuna vaunutkin pois jyrisee.Ihmiset käy kodin rauhaan iloistaan saaneena kyllin,     Voiton ja tappion nyt punnitsee pohtiva pääTyydytyksekseen; jo vailla on kukkia ja rypäleitä     Ja käsitöitä tori puuhakas nyt … Lue lisää

Urku auki

kirjoittaja

  Liberaalit & konservatiivit. Toim. Mikko Ketola & Matti Myllykoski. e-kirjajulkaisu. Vartija, Helsinki 2012, 144 s.   Pappien aikakautiseksi välineeksi perustettu Vartija (1880–) kuuluu tätä nykyä vanhimpiin suomalaisiin kulttuurilehtiin. Itse asiassa vain Finsk Tidskriftillä (1876–) ja jokusella tiedejournaalilla Finska Läkaresällskapets Handlingarista (1841–) alkaen on mahdollisuus kehua useammilla vuosikerroilla. Aika ajoin Vartijassa on myös ollut välitöntä … Lue lisää

Heine, konservatiivit, liberaalit – Alkusana Kahldorf-johdantoon

kirjoittaja

  Saksalainen pikkupuolue Deutsche Konservative Partei (2009–) julkaisi viime vuoden maaliskuussa pienen pohtimuksensa maailmantilasta. Se alkoi sitaatilla Heinelta, jota puolue luonnehti ”runoilijaksi ja kamppailijaksi”: ”Jos ajattelen Saksaa iltasella/ minun pitää jaksaa valvoskella.” DKP:n mukaan sutkaus – säepari runoelmasta Deutschland (1844) – ”sopisi paremmin nykyaikaan”, sillä EU-politiikan ajatteleminen ”saattaa aiheuttaa ahdistusta ja levottomuutta”. Enempää ei Heinesta pukahdettu. … Lue lisää

Kumouksen pelko ja vapauden jahti – Johdanto Kahldorfin aatelistokirjaan

kirjoittaja

Heinrich Heine[1]   Nyt on Gallian kukko rääkäissyt toiseen kertaan, ja vielä koittaa päivä Saksassakin[2]. Kaukaisista luostareista, linnoista, hansakaupungeista ja sen sellaisista keskiajan viimeisistä lymykolkista karkaavat kaameat varjot ja aaveet, salamaniskut leiskuvat, suomut putoavat silmiltämme, hehkuva valo porautuu sydämeemme, valpehilla vyöryvä elämä ympäröi meidät äimistyneet, jotka kyselemme toinen toisiltamme: ”Mitä teimmekään menneessä yössä?” Jaa, mehän … Lue lisää

Konservatismi ja liberalismi -kyselyn vastaukset

kirjoittaja

Lähetin niin & näin -lehden konservatismi & liberalismi -teemaa (4/12) varten kysymyksiä sellaisille johtaville politiikoillemme, jotka ovat jo aiemmin sanoneet asiasta jotain. Kysymyksissäni pyysin heitä selventämään omaa tai puolueensa suhdetta näihin poliittisiin ajattelu- ja toimintatapoihin. Julkaisemme poliitikkojen vastaukset kokonaisuudessaan alla.   Paavo Arhinmäki (Vasemmistoliitto) Kysymys: Olette blogissanne kantanut huolta mm. eduskuntaan pesiytyneestä ”uuskonservatimista”. Vieläkö tästä … Lue lisää

Pääkirjoitus 4/12

kirjoittaja

Ville Lähde   Aikakäsityksemme on ristiriitainen. Kun suunnittelemme omaa, läheistemme ja jälkeläistemme elämää, katsomme pitkällekin tulevaisuuteen. Jokunen vuosikymmen ei ole lainkaan tavaton aikaperspektiivi pohdittaessa lasten koulutusta, työllistymistä tai turvallisuutta, omia elämänehtoon tekemisiä, kertyvää eläkettä tai erääntyviä lainanlyhennyksiä (oi, nuo talouden kurinalaisuuteen kutsuvat rytmittäjät). Metsän omistaja tai peltojen hoitaja saattaa tiirata satakin vuotta tulevaisuuteen. Katseemme ulottuu kauas. Maailman … Lue lisää