Kehityksen loppu
Lännen avustustyön malli oli harhaa. On realistisemman vaihtoehdon aika. Lue lisää…
Uncategorized
Detaljista vetäminen, ajatuskoe ja rinnakkainasettelu – Esseen kirjoittaminen tutkimuksellisena menetelmänä
Kirjallisuudenlajina essee on monimuotoinen, mutta yksi monista lajin edustajia yhdistävistä piirteistä on pyrkimys tutkia ja ymmärtää maailmaa kirjoittamalla. Tiedon tuottamisen näkökulmasta katsottuna esseen ominaislaatua voi pohtia vertaamalla sitä ihmistieteellisen tutkimusartikkelin prototyyppiin; lajeilla on sekä yhteisiä että erottavia piirteitä, joista ilmeisimmät koskevat menetelmällisiä, rakenteellisia ja tyylillisiä ratkaisuja. Esittelyssä kolme esseissä käytettävää ”tutkimusmenetelmää”: detaljista vetäminen, ajatuskoe ja … Lue lisää
Paikan ja kentän filosofiaa – katsaus Nishida Kitarōn ja Nishitani Keijin ajatteluun
Kioton koulukuntaan luetut Nishida Kitarō ja Nishitani Keiji ovat kenties kaksi tärkeintä modernia japanilaista filosofia. Heidän ajattelunsa muotoutui länsimaisen ja itäaasialaisen, etenkin buddhalaisen, filosofian traditioiden välisessä vuoropuhelussa. Molempien filosofien luovuus näkyy siinä, että he eivät tyytyneet olemaan vain joko länsimaisen tai itämaisen ajattelun edustajia, vaan heidän ajattelunsa kaatoi raja-aitoja. Syntyi aitoa maailmanfilosofiaa, joka avaa uusia … Lue lisää
Myötätuntoinen luonnonsuojelu – uusi uhka luonnon monimuotoisuudelle?
Ihmisten luontosuhteisiin on viime aikoina toivottu empatiaa ja myötätuntoa. Myös luonnonsuojeluun on ehdotettu uudenlaista, tunneperustaista moraalikehystä. ”Myötätuntoinen luonnonsuojelu” (compassionate conservation) vaatii, että eläimet kohdataan yksilöinä eikä niitä vahingoiteta edes suojelutoimissa. Monien suojelubiologien mukaan tutkimus ei kuitenkaan tue myötätuntoisen luonnonsuojelun ideoita – jotka eivät heidän mukaansa ole lopulta edes kovin myötätuntoisia. Lukuisat biologit pitävät myötätuntoista luonnonsuojelua … Lue lisää
Pääkirjoitus 1/26
Saksan liittokansleri Friedrich Merz avasi helmikuun puolivälin alla järjestetyn Münchenin turvallisuuskonferenssin puheenvuorolla, jonka aloitus tiivisti aikalaistunnot: ”[O]ikeuksiin ja sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys on tuhoutumassa. Pelkään, että on sanottava vielä suoremmin: niin epätäydellinen kuin tämä järjestys oli parhaimpinakaan aikoina, nyt sitä ei enää ole olemassa.” Tietä Merzin ulostulolle raivasi Kanadan pääministerin Mark Carneyn Maailman talousfoorumissa tammikuussa … Lue lisää
Marxilainen kritiikki, aristoteeliset käytännöt ja tomistinen perinne – Alasdair MacIntyre (1929–2025)
Alasdair MacIntyre kuoli 21. toukokuuta 96-vuotiaana. Viime vuosikymmeninä MacIntyrea luonnehdittiin usein ehkäpä aikamme vaikutusvaltaisimmaksi katoliseksi filosofiksi. Muistokirjoituksia hänestä julkaisivat niin Guardianin ja New York Timesin kaltaiset valtalehdet kuin lukuisa joukko eri kielisiä katolisia lehtiä ja muita toimijoita. Joitakin tämän muistokirjoituksen lukijoita saattaa yllättää ja ilahduttaakin tieto siitä, että edesmennyttä MacIntyrea muistivat laajoissa kirjoituksissaan myös monet … Lue lisää
Interview with Michael Devitt on philosophy of language, Saul Kripke, and naturalism
Michael Devitt (1938–) is an Australian-born philosopher whose long and still on-going career has made him known as a proponent of a realist, naturalist approach to the philosophy of language. In September 2025, he visited Tampere by an invitation of his long-lasting friend, Professor Panu Raatikainen. I had the honour of interviewing him in Panu’s … Lue lisää
Studying whiteness in Critical Animal Studies in Finland – tensions and possibilities
Critical Animal Studies (hereafter CAS) is a new interdisciplinary research field in Finland. As a research field, it has a few differences with Human-Animal Studies (HAS) in theory and practice. While CAS is an exciting and bold new field of research, the field might benefit from a more thorough engagement with theories about race, whiteness … Lue lisää
Debattiteatterin kulisseissa
Yhdysvaltalaisen oikeistoaktivisti Charlie Kirkin syyskuinen salamurha synnytti salamannopeasti ympärilleen valtavan kansainvälisen mediaspektaakkelin. Kuten nykypäivän poliittisesti latautuneissa uutistapahtumissa yleensä, sosiaalinen media alkoi välittömästi ensiuutisten jälkeen täyttyä erilaisilla ristiriitaisilla huhuilla, teorioilla ja ”todistusaineistolla” tapahtumien kulusta, joita perinteinen uutismedia sitten uskollisesti välitti suurelle yleisölle. Lue lisää…
Ehdotus uudeksi kielitieteen alaksi: Kriittinen eläinlingvistiikka
Muunlajisten eläinten tappaminen sekä heihin kohdistuva väkivalta ja hyväksikäyttö ovat ennennäkemättömissä mittasuhteissa. Kieli on avainasemassa tämän tilanteen mahdollistamisessa. Muunlajisten eläinten asemaan kriittisesti suhtautuvaa kielentutkimusta on kuitenkin verraten vähän. Ehdotan ratkaisuksi ’kriittistä eläinlingvistiikkaa’, muunlajisten eläinten sorron ja syrjinnän lopettamiseen pyrkivää kielitieteen alaa. Lue lisää…